Sadan gramman erän kerääminen pikkuruisista siemenistä vie aikaa. Kuva: Lari Lievonen
Luonnonkasvien siementen kerääjille tarvetta – ”Korvaus on mukava lisätulo”
Monelle sieniä ja luonnonmarjoja urakalla keräävälle sadon myynti on tuttua puuhaa. Kerääjiä kaivataan nyt myös luonnonkasvien siemenille.TilaajalleKoski
Kerättävät kasvit tunnistaa usein parhaiten kukkivina. Suomen Niittysiemen Oy:n Kristina Luhtala (toinen vas.) opastaa pellonpiennarpäivässä tunnistamiseen. Kuva: Lari LievonenItä-Suomen luonnontuotealan kehittämiseen tähtäävän hankkeen Päivi Avela Arktiset Aromit ry:stä kertoo luonnonkasvien siementen olevan vielä varsin marginaalinen keräyskohde.
”Siementen keruu on tällä hetkellä varsin harrastuspohjaista. Moni omille mailleen niityn perustava kasviharrastaja saattaa kuitenkin kerätä siemeniä omaan tarpeeseen.”
Uusien niittyjen perustaminen on Avelan mukaan kuitenkin nouseva trendi viherrakentamisen saralla. Monimuotoisuutta haetaan niittyjen avulla niin kuntien ja kaupunkien viheralueille kuin yksityishenkilöidenkin pihoillekin.
Niittyjen suosio näkyy myös siementen alkutuotannossa. Koski Tl:ssä Varsinais-Suomessa toimiva Suomen Niittysiemen Oy tuottaa luonnonkasvien siemeniä, mutta siemeniä virtaa heille myös aktiivisten sopimuskerääjien kautta.
Yrittäjä Kristina Luhtalan mukaan yrityksen eteläisin sopimuskerääjä toimittaa siemeniä Ahvenanmaalta, pohjoisin taas Sodankylästä asti.
”Kasvikantojen maantieteellistä vaihtelua kaivataan. Siksi on tärkeää, että kerääjiä on ympäri Suomen”, Luhtala kertoo.
Heinäkuussa ensi kertaa järjestetty sopimuskerääjien pellonpiennarpäivä keräsi Suomen Niittysiemen Oy:n toimitiloihin viisitoista osallistujaa. Vaikka yrityksellä on joukko aktiivisia sopimuskerääjiä, uusille on jatkuva tarve.
”Ahkerimmat, jopa vuosikymmenen meille siemeniä toimittaneet kerääjät ikääntyvät. Kerääjiin kaivataan uutta verta”, Luhtala kertoo.
”Kasvikantojen maantieteellistä vaihtelua kaivataan. Siksi on tärkeää, että kerääjiä on ympäri Suomen.”
Kerättävän kasvin apaja voi löytyä läheltäkin kotia. Haasteeksi voi kuitenkin muodostua kasvin ulkoasun vaihtuminen kasvuvaiheen mukaan. Tässä kohtaa ennakkotyö palkitaan.
”Hyvän esiintymän voi merkitä maastoon tai vaikkapa karttamerkinnällä karttasovellukseen”, Luhtala opastaa.
Kun siemenkota on kypsä kerättäväksi, voi kasvi olla Luhtalan mukaan hyvin erinäköinen kuin alkukesästä kukkivana paikannettuna. Kasvien tarkka tunnistaminen onkin keräilyn kulmakiviä.
”Tunnistamisen takia tällainen koulutus keräilijöille on kyllä tarpeen, jotta saadaan käsitys siitä, millä tavalla tämä tarkkuus siellä keruuketjussa saadaan toimimaan”, Avela toteaa.
Osa kerättävästi siemenistä irtoaa riittävän kypsinä kasvista varistelemalla, osa kuvanmukaisesti riipimällä. Kuvassa heinäratamo. Kuva: Lari LievonenLuhtalan mukaan korvaus kerätyistä siemenistä maksetaan muutaman hintaluokan mukaan. Korvauksen suuruuteen vaikuttaa kasvin harvinaisuus sekä siementen kysyntä ja tarjonta markkinoilla.
Päivätyö kerääminen ei kerääjille ole, mutta siemenistä maksettu korvaus on mukava lisätulo kasvien parissa muutenkin liikkuvalle harrastajalle.
”Keskimääräistä kerääjäkohtaista siemenmäärää ei ole, määrät vaihtelevat paljon. Yhtenä huippukesänä eräs aktiivinen kerääjämme keräsi yhteensä lähes 10 kiloa siemeniä.”
Määrä on pikkuriikkisistä siemenistä koostuessaan huikea.
Keräyssaaliinsa kerääjät toimittavat Suomen Niittysiemen Oy:lle.
Siemenet toimitetaan kasvin muista osista tarkoin puhdistettuna. Siementen perinpohjaisempaan puhdistukseen yritykseltä löytyy yli 80 erilaista käsiseulaa.
Säilönnässä Luhtala korostaa osallistujille kolmea keskeistä seikkaa: parhaiten siemenet säilyvät kuivassa, viileässä ja suojassa auringolta.
Niittykasvien siementen kerääminen on Avelan mukaan jokaisenoikeuksien piiriin kuuluvaa toimintaa. Hyvät tavat ja eettisen keräämisen periaatteet tulee kuitenkin pitää mielessä.
”Suuria määriä kerättäessä on kysyttävä maanomistajan lupa. Siementen keruussa, kuten muutenkin luonnonkasvien keruussa, on myös noudatettava kohtuutta. Suppeankin esiintymän tulee säilyä elinvoimaisena.”
Myös rauhoitetut kasvit tulee jättää keräilyn ulkopuolelle.
”Siementen keruussa, kuten muutenkin luonnonkasvien keruussa on myös noudatettava kohtuutta. Suppeankin esiintymän tulee säilyä elinvoimaisena.”
Pellonpiennarpäivän osallistuja Eeva Hämäläinen-Rämö kuvaa puhelimellaan tuoreeltaan muistiin kasvikierroksella esitellyt kasvit. Kuva: Lari LievonenNiitty on kukoistaessaan paitsi kaunis katsella myös monimuotoisuuden edistäjä. Niitty ei ole vehreä ja vihannoiva koko ajan, ja se edellyttääkin Avelan mukaan omistajaltaan eräänlaista luonnonmukaisuuden sietämistä.
”Esimerkiksi pihakedolla kasvien tulisi antaa ruskettua ja varistaa siemenensä maahan. Yleensä loppukesällä tehdään hoitoniitto, jonka jälkeen kasvimassan annetaan olla paikoillaan vähintään viikon ajan, jotta siemenet ehtivät varista maahan”, Avela kertoo.
”Sen jälkeen kuiva heinämassa kerätään pois. Siinä vaiheessa niitty sitten onkin kuivan heinikon näköinen, mikä ei miellytä kaikkien silmää.”
Suomen Niittysiemen toimittaa kasvien siemeniä muun muassa kaupungeille, kunnille ja maarakennusalan yrityksille.
”Lisäksi esimerkiksi niittysiemeniä sisältäviä räätälöityjä pikkupusseja voidaan jakaa yritys- tai messulahjoina. On niitä mennyt jopa levynjulkistusjuhliin osallistujalahjoiksi”, Luhtala kertoo.
Jälleenmyyjille Luhtalan mukaan siemenistä menee noin viisi prosenttia. Valtaosa siemenistä myydään suoramyyntinä niiden käyttäjille. Monimuotoisuustietouden myötä siemenistä ovat enenevissä määrin kiinnostuneita myös yksityiset tahot.
Koulutuspäivän osallistujien keskuudessa vallitsee innostus ja mielenkiinto. Uutta tietoa tutuista kasveista on tullut aimo annos.
”Täytyykin heti kotona mennä katsomaan, mitä tänään nähdyistä kasveista pihapiiristä löytyy”, osallistujien keskuudesta todetaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
