Sellutehtailla ollut pitkiä seisokkeja kevään mittaan – ”Tuntuu siltä, kuin käynnissä olisi pudotuspeli”

Sellun menekki on heikentynyt ja sen hinta on syöksynyt kevään aikana. Metsäyhtiöt ovat reagoineet tilanteeseen tuotantoa vähentämällä.

”Sellutehtaat ovat seisoneet yllättävän paljon. Siinä vaiheessa, kun yhtiöt pysäyttävät sellutehtaansa, tilanne alkaa yleensä olla melko kriittinen”, pohtii puheenjohtaja Petri Vanhala Paperiliitosta.

Vanhala arvelee, että sellutehtaiden pitkiksi venyneiden huoltoseisokkien syynä on sekä sellun hinnan että kysynnän lasku. Esimerkkinä seisovista tai seisoneista sellutehtaista Vanhala mainitsee UPM:n Kymin, Stora Enson Sunilan ja Metsä Groupin Äänekosken tehtaat.

Suuri osa Suomessa valmistetusta sellusta on myyty Kiinaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Luonnonvarakeskuksen tuoreen suhdannekatsauksen mukaan sellun vientihinnat jäävät tänä vuonna selvästi viime vuotta alhaisemmiksi. Vaikka Aasian hintojen laskussa näkyy jo tasaantumisen merkkejä, Euroopassa hintojen laskun odotetaan vielä jatkuvan tulevina kuukausina.

Sellun vientihinnan merkittävästä alenemisesta huolimatta sellun keskihinta pysyy alkuvuoden huippuhintojen takia melko korkeana moniin aiempiin vuosiin nähden.

Petri Vanhalan mukaan sellutehtaiden seisokit eivät yleensä lupaa hyvää. Kuva: Sanne Katainen

”Suuri osa suomalaisesta sellusta on viety Kiinaan. Siellä on pistetty ostot poikki liian korkean hinnan takia. Sen sijaan sellun käyttäjät ovat ajaneet varastojaan tyhjiin”, Vanhala selittää.

”Nyt tuntuu siltä, kuin käynnissä olisi pudotuspeli. Tuottajat yrittävät puolustaa hintoja, joten ne eivät puske liikaa tavaraa tarjolle. Toisaalta Kiina ei osta, mikä painaa hintoja alas”, sanoo Vanhala.

Vaikka hintojen lasku päättyisi, se ei toisi välttämättä nopeaa helpotusta.

Edellisillä kerroilla hinnat pysyivät pudotuksen jälkeen alhaisina jopa 12 kuukautta ennen kuin ne alkoivat nousta oikeasti, muistuttaa Danske Bank suhdannekatsauksessaan.

Samat ongelmat vaivaavat paperitehtaita. Hinnoissa on laskupaineita.

Sellun hinta syöksyi alas keväällä, minkä takia sellutehtaista ei revitty kaikkia tehoja irti. Kuva: Petteri Kivimäki

Vanhalan mukaan sellutehtaiden käynnissä tai käymättömyydessä näkyy myös Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Venäläisen puun varassa toimineiden tehtaiden puuhuolto on ollut vaikeuksissa.

Venäläisen puun osuus tehtaiden puuhuollosta oli noin 9 miljoonaa kuutiota. Sitä korvaavaa puuta ei ole saatu riittävästi liikkeelle kotimaasta ja Baltiasta.

Baltian puu on ollut tehtaille kaiken lisäksi kallista.

”Metsäteollisuus on pahassa tilanteessa puuhuollon osalta. Kaikki puu mitä metsistä saadaan ja voidaan hakata, tarvitaan jalostukseen Suomessa.”

Vanhalan pelkona on, että puupulan ja hintojen laskun takia heikoiten kannattavia tehtaita suljetaan kokonaan.

”Tästä tilanteesta ei voi syyttää ainakaan edellistä palkkaratkaisua. Se oli hyvin maltillinen”, sanoo Vanhala.