

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan maanantaina Euroopan ympäristöministerien hyväksymä ennallistamisasetus on ollut huonoa lainsäädäntöä esityksestä saakka, eikä se hyväksi muutu, mutta asiassa on myös jotain positiivista.
”Matkan varrella on tullut parannus, sillä tässä on kansallista liikkumavaraa. Tunnustetaan, että eri jäsenmaiden tilanteet ovat erilaisia”, toteaa Marttila.
Hänen mukaansa mielenkiinto siirtyy nyt ennallistamisen kansalliseen ohjelmaan ja sen valmisteluun kahden vuoden aikana.
”Tänä aikana Suomen tulee kyetä jämäkästi rakentamaan ohjelma, joka on tehty Suomelle, suomalaisille ja Suomen luonnolle. Se ei saa olla mikään Brysselin pokkurointiohjelma.”
Marttila uskoo, että kaksi vuotta riittää, kun toimeen ryhdytään nopeasti. Hän kuitenkin korostaa, että ohjelma on tehtävä kansallisia lähtökohtia ja kestävyysasioiden perinnettä noudattaen.
Pohdittavaksi nousevat lukuisat erilaiset suojeluun kohdistuvat strategiat ja ohjelmat, joita on työn alla. Marttilan mukaan vaarana on sekametelisoppa ja hallinnolliset vaikeudet. Hän toivoo harkittavan, että näitä voitaisiin tiivistää ja yhdistää nopealla aikataululla.
”Vältettäisiin irrallista sälää ja tehtäisiin yksi vahva suojeluohjelma, joka voisi olla ennallistamisen sateenvarjon alla.”
Marttila toivoo, että suojelukulttuuriin saataisiin muutosta ja toimintamalleja voisi kehittää .
”Suojelukulttuuriin traditio on ylhäältä alaspäin eli valtiovalta tekee päätöksiä ja niitä toteutetaan. Toki on myös positiivisia toimintamalleja, kuten vapaaehtoisen suojelun ohjelmat.”
Marttilan mukaan kansalaisten vaikutusvallan lisääminen ennallistamisen suunnittelussa olisi tärkeää.
”Paikallisyhteisöt pitäisi saada mukaan kehittämään omia suojeluhankkeita, joita sitten rahoitettaisiin. Samoin kuin maaseudun kehittämiseen liittyvissä toimintamalleissa.”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) taannoista sanavalintaa elinkeinoelämän ja maanomistajien kansallisista talkoista Marttila ihmettelee.
”Suojelu on kaikkien asia ja kustannuksiin on osallistuttava yhteisesti. Tämä ei ole ilmaista. Hintalappu tulee olemaan merkittävä.”
Kustannustehokkaita ja uusia toimintatapoja on Marttilan mukaan etsittävä kansallisesti.
”Veroeuroillahan tätä rahoitetaan. Jokainen hallitus mittaa saavutuksensa suojelluilla hehtaareilla, mutta hehtaarikilpailusta on päästävä eroon ja mietittävä, miten saadaan rahalle vastinetta. Pitää rakentaa sellainen ennallistamisohjelma, jonka Suomen talous kestää.”

Turvemaiden ennallistaminen on Marttilan mukaan yksi kipukohta. Hän ei usko sen toteutuvan asteittaisen ennallistamisaikataulun mukaan.
”Tämä on sellainen pala, mihin tukehdutaan. Suomen ei kannata sellaista palaa haukata. Myös EU-tottelemattomuutta tarvitaan ja siihen pitää olla valmis.”
Marttilan mukaan Suomessa on taipuvaisuutta itseruoskintaan ja ylitulkintaan EU-asioissa, mutta turvemaiden ennallistamisessa järjenkäyttö on hänen mukaansa sallittua.
Hän korostaa, että ennallistamiseen liittyvät asiat eivät muuta biotalouden vahvaa näkymää.
”Ratkaisut löytyvät globaalisti biotaloudesta. Se näkyy tulevan komission työohjelmassa. Kun ennallistamisessa onnistutaan, se tukee kansallista kestävän biotalouden kasvuohjelmaa, ja siihen pyritään.”
MTK:n puheenjohtajan terveiset suomalaisella ennallistamisesta huolestuneelle maanomistajalle ovat kuitenkin jokseenkin toiveikkaat.
”Ei tässä kannata tuhkaa ripotella. Yksi taistelu hävittiin, mutta sotaa ei ole hävitty.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
