Ennen ojitusta kasvanut mänty jätetään lintujen kolopuuksi, esittelee Teemu Tiitinen. Kuva: Ilpo Paananen
Lauha talvi kiusaa suon ennallistamishakkuita – ”On tässä saanut valikoida mihin suonkolkkaan koneiden kanssa milloinkin menee”
Tohmajärven Läntisen Valkeasuon ennallistamishankkeen hakkuutöiden aloitus viivästyi kunnon pakkaskelien puuttumisen vuoksi.TilaajalleTohmajärvi
Ennallistettavan suon kolopuiden määrää lisätään katkomalla puunrungon latvaosa ja jättämällä tyviosa pystyyn. Kuva: Ilpo PaananenSadan hehtaarin ennallistamishankkeen työt käynnistyivät Tohmajärvellä läntisen Valkeasuon alueella tammikuun lopulla puuston hakkuilla.
Liperiläinen metsäkoneurakoitsija Teemu Tiitinen kuvasi tammikuun lauhoja säitä routaa vaativilla suohakkuilla huonoiksi. Suohakkuukohteeseen hän oli tutustunut ennalta jo syksyllä.
”Silloin jo piti miettiä minkälaisen koneen tänne uskaltaa laittaa töihin. Alkutalvesta oli vielä sellaiset odotukset, että viimeistään tammikuun mittaan saadaan kunnon pakkasia, mutta toisin kävi.”
Alueen omistaa UPM-Kymmene oyj ja ennallistamishanketta hallinnoi luonnonsuojelujärjestö Luontokollektiivi ry.
”On tässä saanut valikoida mihin suonkolkkaan koneiden kanssa milloinkin menee.”
Maan routaantumista ja hakkuisiin pääsemistä jouduttaakseen Tiitinen polki ennalta hakkuukoneella ajourien pohjia ajokoneen kantaviksi. Helmikuun alun lyhyt pakkasjakso korjasi tilanteen.
”On tässä saanut valikoida mihin suonkolkkaan koneiden kanssa milloinkin menee. Hankkeen aikataulu tuo tähän oman lisänsä, koska kohde halutaan saada talvikelien aikaan tehtyä.”
Opastusta hakkuiden oikeaan toteutukseen Tiitinen sai ennallistettavan suon hakkuiden asiantuntijalta Risto Sulkavalta.
”Oleellista on, että kuski ymmärtää mihin pyritään ja että työt tehdään käänteisesti. Tavoite on tehdä talousmetsän sijasta kaunis luonnonmukainen suo,” Sulkava tähdentää.
”Oleellista on, että kuski ymmärtää mihin pyritään ja että työt tehdään käänteisesti. Tavoite on tehdä talousmetsän sijasta kaunis luonnonmukainen suo.”
Hakkuussa suolta poistetaan kaikki ojituksen jälkeen kasvanut puusto. Sen sijaan vanha alkuperäinen puusto, pökkelöt ja vänkyrät, jätetään. Lisäksi alueelle jätetään säästöpuuryhmiä ja kolopuita linnuille.
Alueella on myös vanhaa korpea, jossa kuusi on mäntyä luontaisempi puulajike. Hakkuukoneen kuljettajan tehtävänä on valita jätettävät puut. Urakoitsijalle suon puunkorjuu on yksi hakkuukohde muiden joukossa.
”Tuohan tämä tietynlaista vaihtelua ja uuden oppimista kun lopputuotteena on luonnontilaista suota mukaileva puusto.”
Tammikuun suojakelit ja suopohjan hidas routaantuminen hankaloittivat ennallistettavan suon puunkorjuuta. Kuva: Ilpo Paananen”Vesistön tilan paraneminen vaikuttaa myös kalakantoihin ja vähentää esimerkiksi elohopean kerääntymistä kaloihin.”
Läntinen Valkeasuo valikoitui ennallistamiskohteeksi yhteistyössä Luontokollektiivi ry:n kanssa, kertoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Miika Laihonen. Hanke on saanut osarahoituksen EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahastolta.
”Läntinen Valkeasuo nähtiin merkittävänä erityisesti alueen vesiensuojelun näkökulmasta, sillä osa viereiseltä turvetuotantoalueelta tulevista vesistä kulkee suon läpi Polvijärveen.”
Ennallistaminen tulee vaikuttamaan myönteisesti pintavesien laatuun alapuolisella valuma-alueella. Turvemaan vedenpinnan nostolla oletetaan olevan myös myönteinen vaikutus maaperän hiilitaseeseen.
”Läntinen Valkeasuo on suurimmaksi osaksi heikkokasvuista rämettä, ja siksi sen arvo luonnolle nähdään suurempana kuin alueen taloudellinen arvo. Jälkiviisaana voidaan todeta, ettei aikanaan tehty ojitusratkaisu ollut oikea.”
”Läntinen Valkeasuo on suurimmaksi osaksi heikkokasvuista rämettä, ja siksi sen arvo luonnolle nähdään suurempana kuin alueen taloudellinen arvo.”
Hankekoordinaattori, Luontokollektiivin puheenjohtaja Tuuli Hakulinen pitää tärkeänä sitä, että ennallistamisella saadaan ojituksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kuriin. Toinen merkittävä asia on uhanalaisena olevan suoluonnon pelastaminen. Kolmantena tulee valuma-alueiden vesistöjen kuormituksen vähentäminen.
”Vesistön tilan paraneminen vaikuttaa myös kalakantoihin ja vähentää esimerkiksi elohopean kerääntymistä kaloihin.”
Hakulinen arvioi, että suonennallistamisen vaikutuksia voidaan arvioida vuoden päästä kesän aikana tehtävien suo-ojien täyttämisen jälkeen. Ennallistamisen suunnittelusta ja suo-ojien täytön urakoinnista vastaa ennallistamisen asiantuntija Janne Raassina.
Laihosen mukaan myös toisen UPM:n ennallistamiskohteen työt ovat alkaneet Pihtiputaalla. Lisäksi noin 500 suohehtaaria odottaa eri puolilla Suomea toimenpiteiden alkamista. UPM:n elinympäristöohjelman tavoitteena on ennallistaa 3000 hehtaaria soita vuoteen 2030 mennessä.
Läntisen Valkeasuon ennallistamishanke
Paikka: Tohmajärvi
Pinta-ala: noin 100 hehtaaria UPM:n omistamaa osaojitettua rämettä
Hankkeen hallinnoija: Luontokollektiivi ry
Puustonkorjuu: Metsäkoneurakointi Teemu Tiitinen oy
Ennallistamisen suunnittelu ja kaivinkonetyöt: Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassina
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
