Metsien ilmastotoimet palvelevat myös ennallistamista

EU:n ennallistamisasetus astui voimaan elokuussa, ja nyt meneillään on kansallisen ennallistamissuunnitelman laatiminen. Suunnitelma on toimitettava komissiolle syyskuuhun 2026 mennessä.

Suunnittelutyön taustaksi toteutetussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) EEVA-hankkeessa arvioitiin sitä, voidaanko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteillä edistää ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.

Hankkeen raporttia esiteltiin Luonnonvarakeskuksen järjestämässä webinaarissa torstaina.

Selvityksen tulos on, että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteillä voidaan edistää myös EU:n ennallistamisasetuksessa metsille asetettuja tavoitteita. MISU:n toimenpiteillä, kuten metsäkadon ehkäisyllä, jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella ja metsän kiertoajan pidentämisellä, voidaan lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta ja parantaa luontotyyppien tilaa. Vaikutukset riippuvat muun muassa toteutustavasta, tarkasteltavasta ajanjaksosta ja alueellisesta laajuudesta.

”Selvityksestä saadaan eväitä suunnittelutyöhön. Olemme työryhmässä jo tunnistaneet useita molempia tavoitteita hyödyntäviä toimenpiteitä, mutta myös toimenpiteitä, jotka eivät mene yhteen. Näiden osalta on arvioitava, miten niitä viedään eteenpäin”, sanoi ympäristöneuvos Maarit Loiskekoski ympäristöministeriöstä torstain webinaarissa.

Asia koskettaa jokaista metsänomistajaa, sillä ennallistamisasetuksen indikaattorit ja niiden vähimmäisvaatimukset tulevat sovellettaviksi kaikkiin metsiin, ei vain mainittujen luontotyyppien alueisiin. Metsiä koskevia biodiversiteetti-indikaattoreita on kahdeksan, esimerkiksi kuolleen puun määrä, puuston monilajisuus, metsien kytkeytyneisyys toisiinsa ja eri-ikäisrakenteisten metsien osuus. Tietoa metsistä ja niiden tilasta kerätään valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kautta. Se pystyy tuottamaan pääosan puustoon liittyvien indikaattoreiden tiedoista.

Johtava asiantuntija Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriöstä totesi, että monet ennallistamissuunnitelmien yhteydessä mainituista toimenpiteistä ovat Suomessa jo tuttuja.

”Monia toimenpiteitä on meillä jo toteutettu esimerkiksi Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta ja niitä on mainittu metsätoimijoiden monimuotoisuustiekartoissa. EEVA-hankkeessa tehty ennallistamis- ja maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden ristiintarkastelu tuottaa politiikkavalmistelun kannalta tarpeellista tietoa siitä, miten luonto- ja ilmastotavoitteiden toimeenpanoa voidaan sovittaa yhteen”, Matveinen sanoi.

Suomessa epävarmuutta on vielä luontotyyppien esiintymiseen, pinta-aloihin ja niiden tilaan liittyen.

”Asetus edellyttää, että vuoteen 2030 mennessä luontotyyppien alueista tila tunnetaan 90 prosentilla pinta-alasta ja vuoteen 2040 mennessä luontotyypin tila tunnetaan koko pinta-alalla”, mainitsi erikoistutkija Antti Mutanen Lukesta.

Tarkasteltavia luontotyyppejä ovat boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot, harjumetsät ja lehdot. Näistä boreaalisia luonnonmetsiä on 1,3 miljoonaa hehtaaria ja ne sijaitsevat pääosin valtion mailla ja ovat suojeltuja. Puustoiset suot (1,9 milj. ha), harjumetsät (0,7 milj. ha) ja lehdot (0,4 milj. ha) ovat pääosin yksityismailla. Tarkastelluista MISU:n toimenpiteistä suurella osalla on positiivisia vaikutuksia luontotyyppeihin.

Ennallistamiseen liittyy myös EU:n tavoite istuttaa kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä.

”Tavoitetta ei ole jyvitetty jäsenmaille. Oleellista on lisäisyysvaatimus, mikä merkitsee, että normaalin metsän uudistamisen yhteydessä istutettuja puita ei lasketa tähän mukaan”, totesi Antti Wall Lukesta.

Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi joutomaiden metsittämisellä ja kaupunkialueiden viherryttämisellä.

Selvityksessä listattiin myös muita toimenpiteitä, joilla ennallistamisasetuksen indikaattoreiden vahvistumista voitaisiin edistää. Tällaisina mainittiin sekametsien suosiminen, herkkien alueiden metsien käytön ja käsittelyn rajoitukset sekä aluetason suunnittelu.