Kuusentaimikkoa. Kuva: Sanne Katainen
Jopa joka kymmenes aukoista jää uudistamatta – metsälakiin tiukennuksia
Metsälaki velvoittaa metsänomistajat uudistamaan avohakatut metsät, mutta jopa joka kymmenes aukea jää ilman riittävää taimikkoa.Tilaajalle
Luken tietojen mukaan 30 prosentilla uudistusaloista on uudistamistoimenpiteet tekemättä vielä kaksi vuotta hakkuun jälkeen. Kuva: Matti TurtiainenMetsäkeskuksen mukaan arviolta 5–10 prosenttia avohakatuista metsistä jää uudistamatta, vaikka metsälaki velvoittaa uudistamaan avohakatun alan.
Metsäkeskuksen metsänhoidon johtavan asiantuntijan Markku Remeksen mukaan useissa tilanteissa, joissa uudistamisvelvoitetta ei ole täytetty, luontaisen uudistamisen mahdollisuutta on yliarvioitu tai uudistamiskustannuksia vältelty.
”Yksi selkeä syy sille, miksi uudistamisvelvoite ei täyty on se, että yliarvioidaan luontaisen uudistamisen mahdollisuudet. Sen lisäksi siellä saattaa olla takana uudistamiskustannusten tietoista välttämistä.”
Taimikon on oltava keskipituudeltaan puolen metrin mittainen maantieteellisestä sijainnista riippuen 10–25 vuoden kuluttua uudistushakkuusta.
Metsäkeskus valvoo uudistamisvelvoitteen noudattamista. Kun aikaraja on täyttynyt, Metsäkeskus käy kohteita läpi tietyllä otannalla.
Otanta kohdistuu erityisesti riskikohteisiin, joten päätelmissä voi olla jonkin verran vääristymää.
Jos taimikkoa ei ole syntynyt määräajassa, ottaa Metsäkeskus yhteyttä metsänomistajaan tai hänen edustajaansa. Neuvottelujen myötä päästään yleensä yhteisymmärrykseen ja taimikko saadaan perustettua.
Jos neuvotteluissa ei kuitenkaan löydy yhteistä säveltä, asia siirtyy Ruokavirastolle.
Pienaukkojen tekeminen on yksi jatkuvan kasvatuksen keinoista. Kuva: Sanne Katainen”Yksi selkeä syy sille, miksi uudistamisvelvoite ei täyty on se, että yliarvioidaan luontaisen uudistamisen mahdollisuudet. Sen lisäksi siellä saattaa olla takana uudistamiskustannusten tietoista välttämistä”, Remes toteaa.
Määräajat uudistamiselle ovat suhteellisen pitkät. Puolen metrin pituinen taimikko voi syntyä Etelä-Suomessa vain muutamassa vuodessa riippuen kasvupaikasta, puulajista ja uudistamismenetelmästä.
Remeksen mukaan pitkät määräajat voivat lisätä kiusausta jättää hakkuuaukko uudistamatta, kun mahdollisuus luontaiseen uudistumiseen periaatteessa joka tapauksessa paranee ajan myötä.
”Eihän ne metsälain tavoitteet kovin kunnianhimoisia ole. Sekin voi lisätä kiusausta lähteä menemään siitä, mistä aita on matalin”, sanoo Remes.
”Eihän ne metsälain tavoitteet kovin kunnianhimoisia ole. Sekin voi lisätä kiusausta lähteä menemään siitä, mistä aita on matalin.”
Käsittelyalueella on oltava edellytykset taimien syntymiselle, kun luontaista uudistamista käytetään. Moni metsänomistaja on heittänyt uudistamisen herran haltuun toivossa siitä, että taimikko syntyy itsestään.
Taimikon perustamisilmoitus on sisältynyt metsälakiin vuosina 1999–2013. Se poistettiin laista hallinnon keventämiseksi vuoden 2013 lopussa.
”Kun metsälaki muuttui vuonna 2014, taimikon perustamisilmoitusta ei tarvinnut enää tehdä. On kohteita, jotka on jätetty uudistamatta silloin, eikä niissä vieläkään ole riittävää taimikkoa”, huomauttaa Remes.
Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen kertoo, että tilanne ei näytä VMI:n tilastoissa huolestuttavalta.
Hänen mukaansa uudistaminen on ripeytynyt 2000-luvun aikana. Vajaatuottoisiksi taimikoiksi jää noin 3–4 prosenttia.
Noin puolille kohteista, joita ei ole uudistettu viljellen, on määräajan puitteissa syntynyt riittävä taimikko luontaisesti.
Osalla kohteista uudistaminen viivästyy, mutta taimikko saadaan aikaan – vaikkakin myöhässä. Loppujen lopuksi vain muutamalla prosentilla uudistusaloista uudistamisvelvoite jää kokonaan täyttymättä.
Kuvan keskellä eri-ikäisrakenteista metsää. Kuvituskuva. Kuva: Pasi LeinoMetsälakiin on tulossa muutoksia uudistamisvelvoitteeseen, kun sitä aletaan soveltaa myös jatkuvaan kasvatukseen.
Enää ei riittäisi, että jäljelle jäävä puusto on elinvoimainen, vaan alueella täytyisi olla myös edellytykset uusien taimien synnylle.
Esitysluonnoksen mukaan päätehakkuun tai eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen metsänomistajan olisi tehtävä uudistamisilmoitus viimeistään kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä.
Uudistamisilmoitus olisi pakollinen niin eri- kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä. Se sisältäisi muun muassa tiedot maanmuokkauksesta ja uudistamismenetelmästä.
Luontaisen uudistamisen kohdalla metsänomistajan pitäisi arvioida taimettumisen mahdollisuuksia puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden avulla.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Satu Rantalan mukaan esitysluonnos on juuri lähtenyt lausunnoille. Tavoitteena on viedä esitys eduskuntaan syyskaudella.
Metsän uudistaminen
Metsälaki velvoittaa uudistamaan avohakatun alan.
Uudistamisvelvoite pätee yli 0,3 hehtaarin aukoille.
Velvoite täyttyy, kun alueella on riittävä taimikko maantieteellisestä sijainnista riippuen 10–25 vuoden kuluessa avohakkuun päättymisestä.
Taimikon täytyy olla tarpeeksi tiheä, taimien on oltava tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on oltava vähintään puoli metriä eikä niiden kehitystä saa uhata välittömästi muu kasvillisuus.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
