Leena Hamberg ja Aku Korhonen (toim.): Ulkoilumetsät - suunnittelu, hoito ja käyttö. Tapio ja Luke. 2022. 200 s. Kuva: Tapio
Metsät ovat kuluneet paikoin ennennäkemättömän voimakkaasti – kirja vinkkaa, miten ulkoilijoiden liikkumista voi ohjailla
Metsämaisema herättää tunteita. Ulkoilumetsiä käsittelevä kirja pohtii maisemaa ja sen hoitoa monelta kantilta.
Nopeasti suosiotaan kasvattaneet maastopyöräily ja polkujuoksu kuluttavat metsiä. Kuva: Johannes Tervo25.12.202312:06
Suomalaiset pitävät metsästä, jossa on vanhaa järeää puustoa, suhteellisen hyvä näkyvyys, jonkin verran alikasvospuustoa ja vihreä, käsittelemätön pohjakerros.
Osa arvostaa luonnontilaisuuteen, osa metsien hoitoon perustuvaa metsäkuvaa.
Metsämaisemaa ja sen hoidon vaihtoehtoja pyörittelee monipuolinen Ulkoilumetsät - suunnittelu, hoito ja käyttö -kirja.
Kirja käsittelee laajasti taajamametsiä mutta pohtii myös talousmetsien hoitoa etenkin maisemanäkökulmasta.
Asia herättää tunteita. Kontiolahdella kuntalaisilla oli erilaisia toiveita ulkoilumetsien harvennushakkuista: yksi toivoi avaruutta, toinen suojapuustoa, kolmas lehtipuita ja neljäs havupuita, kirjoittaa kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama.
Taajamien ulkoilumetsissä kuviokoko on talousmetsiä pienempi, jopa alle puoli hehtaaria.
Ulkoilukäyttöä varten hoidettavia metsiä omistavat kunnat, valtio, ulkoiluyhdistykset ja seurakunnat. Myös yksityisten metsänomistajien metsät ovat ulkoilukäytössä jokaisenoikeuksien turvin.
Yksityismetsien käytöstä ulkoiluun voi sopia esimerkiksi virkistysarvokaupassa. Osapuolet, esimerkiksi kunta ja maanomistaja, voivat sopia, että metsää hoidetaan maisema ja virkistysarvot säilyttäen, kirja kertoo.
Mitä enemmän ulkoilulla on merkitystä, sitä enemmän talousmetsien hoidosta poiketaan pienipiirteisempään suuntaan.
Taajamien ulkoilumetsissä kuviokoko on talousmetsiä pienempi, jopa alle puoli hehtaaria.
Ulkoilukäyttö synnyttää polkuja ja muuttaa kasvilajikoostumusta jopa usean metrin päähän polun reunasta.
Kaupungistumisen myötä yhä useampi suomalainen saa ensikosketuksensa metsään taajamien lähimetsissä.
Metsät ovat kuluneet paikoin ennennäkemättömän voimakkaasti, kirja kertoo. Syynä ovat nopeasti suosiotaan kasvattaneet ulkoilumuodot, kuten maastopyöräily ja polkujuoksu sekä koronan aikana lisääntynyt lähiluonnossa liikkuminen.
Ulkoilukäyttö synnyttää polkuja ja muuttaa kasvilajikoostumusta jopa usean metrin päähän polun reunasta.
Kirja antaa vinkkejä kulumisen estämiseen. Ulkoilijoiden liikkumista voi ohjata esimerkiksi kiviä ja polun reunan tiheikköjä hyödyntäen. Esteen pitää olla vähintään puoli metriä korkea.
Aluskasvillisuuden kuluminen edistää vieraslajien leviämistä.
Ulkoilumetsät ovat erityisen alttiita vieraiden kasvilajien leviämiselle. Asutuksen lähellä sijaitseviin metsiin voi karata vieraslajeja esimerkiksi, kun puutarhajätettä kasataan metsänreunaan. Tyypillisin leviäjä on jättipalsami, joka valtaa alaa todella tehokkaasti.
Asuinalueen tai kaupunginosan mainitseminen ei riitä.
Ulkoilualueista tiedottaminen on tärkeää, jotta asukkaat löytävät ulkoilumetsiin, muistuttaa kirjassa Kuopion kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen.
Olen enemmän kuin samaa mieltä. Kunnat tiedottavat ulkoilumahdollisuuksistaan liian kitsaasti.
Asuinalueen tai kaupunginosan mainitseminen ei riitä. Tarkka osoite tarvitaan.
Sopimusmalleja löytyy
Lainsäädäntö ei tunne ulkoilumetsän käsitettä.
Metsän käyttöä ulkoiluun säädellään vapaaehtoisuuteen perustuvilla käytännöillä: ulkoilureitin perustaminen sopimalla ja virkistysarvokauppa ovat niistä tärkeimmät.
Virkistysarvokaupassa kunta, matkailuyrittäjä tai muu, joka pitää metsäaluetta tärkeänä, sopii maanomistajan kanssa metsän hoidosta niin, että sen maisema tai virkistysarvot säilyvät sovitulla tasolla.
Kauppa voi koskea esimerkiksi tietyn metsäalueen päätehakkuun siirtämistä tietyllä vuosimäärällä eteenpäin.
Tapion vetämässä hankkeessa on luotu sopimusmalli palvelutoiminnasta ja luontokohteen käytöstä metsäalueella. Tehtyjen sopimusten määriä ei tilastoida.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
