Uhanalaiset raakut lisääntyivät Konnevedellä ‒ poikasilla edessä muutto kotijokeen
Pinsiön-Matalusjoelta viime vuonna Konneveden tutkimusasemalle tuodut jokihelmisimpukat eli raakut lisääntyivät onnistuneesti. Poikaseet siirretään jokeen parin vuoden kuluttua.
Jokihelmisimpukat eli raakut saavat optimaaliset olosuhteet lisääntymiseen Konneveden tutkimusaseman kasvatusaltaassa. Kuva: Katja VainionpääSuomessa laatuaan ensimmäisessä laajan mittakaavan jokihelmisimpukoiden eli raakkujen poikasviljelyprojektissa on saatu hyviä tuloksia, kertoo Pirkanmaan ely-keskus tiedotteessa.
”Muutaman vuoden päästä raakunpoikaset siirretään takaisin kotijokiinsa. Tavoitteena on vahvistaa kohdepopulaatioita ja estää niiden sukupuuttoon kuoleminen lähitulevaisuudessa. Samalla pyritään parantamaan jokien ekologista tilaa”, kertoo Life Revives -projektin projektipäällikkö Katja Vainionpää.
Pinsiön-Matalusjoelta haetut 50 raakkua saivat optimaaliset olosuhteet lisääntymiseen Konneveden tutkimusaseman kasvatusaltaassa.
Tutkimusasemalla kasvaneet raakkupoikaset palautetaan Pinsiön-Matalusjokeen LIFE Revives-hankkeen aikana, arviolta vuosien 2026-2027 aikana.
”Tätä ennen jokea kunnostetaan ja joen pohjalle rakennetaan raakunpoikasten kasvuympäristöiksi soveltuvia kokeellisia sora-alueita, eräänlaisia lastentarhoja. Niiden happiolosuhteita ja stabiiliutta seurataan projektin aikana”, Vainionpää kuvailee.
Life Revives-projektissa viljellään ja kasvatetaan laitosolosuhteissa kahdeksaa uhanalaista raakkupopulaatiota, jotka sijaitsevat Suomessa Konneveden tutkimusasemalla sekä Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella.
Äärimmäisen uhanalaisten raakkujen kasvatus, palautukset ja raakkujokikunnostukset ovat osa Jyväskylän yliopiston koordinoimaa vuonna 2021 käynnistynyttä Euroopan komission rahoittamaa LIFE Revives -hanketta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
