
Suomessa saatetaan harkita uutta energiaveroa biomassalle eli esimerkiksi sahanpurulle, puunkuorelle ja metsähakkeelle. Veroon otettaneen kantaa valtion ensi vuoden budjettia valmistelevassa kehysriihessä.
Valtioneuvoston kanslian teettämän selvityksen perusteella biomassaan voitaisiin soveltaa 10,33 euron energiaveroa megawattitunnilta. Se olisi sama kuin muillakin lämmityspolttoaineilla.
Tuon suuruisen veron uskotaan vähentävän biomassan käyttöä lämmöntuotannossa ja ohjaavan energiapuuta jalostuksen piiriin. Energiakäytön vähennys nykyisestä arvioidaan kuudeksi terawattitunniksi vuoteen 2030 mennessä.
Biomassan merkitys on Suomessa erittäin suuri, ja sen osuus polttoaineista on kasvanut, kun fossiilisia polttoaineita ja turvetta on pitänyt korvata.
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka tyrmää uuden veron.
”On paljon syitä, miksi vero ei ole hyvä ajatus. Selvitys osoittaa, että kaukolämmön hinta nousisi keskimäärin kahdeksan prosenttia. Se vaarantaisi kaukolämmön kilpailukyvyn ja olisi riski energiajärjestelmän toimivuudelle.”
Veronkorotus siirtyisi sellaisenaan kaukolämmöllä lämpiävien talojen asukkaille.
Biomassan energiavero olisi Laurikan mukaan kummajainen: ”Tällaista energiaverotusta ei ole missään muualla Euroopassa eikä käsittääkseni koko maailmassa.”
Biomassalle ei välttämättä löydy muuta kuin energiakäyttöä.
Vero lisäisi myös metsäteollisuuden kustannuksia. Selluteollisuuden osalta niihin vaikuttaisi, laajennettaisiinko vero koskemaan myös mustalipeää. Mustalipeän verotus jäisi puhtaasti lisäkustannukseksi teollisuudelle.
Mustalipeän matalakin verotus voisi johtaa kansantaloudellisiin vaikutuksiin, jos sen myötä tuotantoa siirtyisi pois Suomesta, todetaan selvityksessä. Mahdollista selluteollisuuden pakoa Suomesta ei raportissa tarkasteltu.
Veron myötä vähenevä biomassan kysyntä tarkoittaisi sahateollisuudelle todennäköisesti, että osa purusta ja kuoresta jäisi hyödyntämättä. Sahoille näiden sivutuotteiden myyntitulot ovat tärkeitä, ja sillä taas on merkitystä sahateollisuuden kansainväliselle kilpailukyvylle.
Toisekseen, jos purua, kuorta ja selluntuotantoon kelpaamatonta haketta alettaisiin verottaa ja sen käyttö energiantuotannossa vähenisi, johtaisi se outoon tilanteeseen. Biomassalle kun ei välttämättä löydy muuta kuin energiakäyttöä.
Biomassan energiavero voisi selvityksen mukaan tuottaa valtiolle 180 miljoonaa euroa vuodessa. Mustalipeän verotus lisäisi kertymää 90 miljoonalla.
”Verokertymä ilahduttaisi valtiovarainministeriötä. Jos kehysriihen sopeutustarve on kolme miljardia, niin alle 200 miljoonan mittaluokka ilman mustalipeää on pieni ja myös selvästi laskee kohti vuotta 2030”, Laurikka huomauttaa.
Selvityksessä todetaan varsinkin mustalipeän verottamisesta, että sillä olisi selkeä negatiivinen vaikutus suomalaisten sellutehtaiden kilpailukykyyn, koska niiden katteet ovat matalat.
”Johtuen veron haitallisista vaikutuksista teollisuudelle veron käyttöönottoa eri laajuuksilla ja verotasoilla tulisi harkita huolella”, selvityksessä todetaan.
Ylipäätään biomassan energiavero vaatisi selvityksen mukaan huolellista suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Aloite kiinteän biomassan energiaverosta on peräisin Euroopan komissiolta, joka haluaa vähentää biomassan käyttöä lämmön- ja sähköntuotannossa.
Komissio ehdotti energiaveron vähimmäistasoksi 1,62 euroa, mutta valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä tämän suuruisen veron vaikutusta pidetään pienenä.
Laurikka muistuttaa, että komission esitys biomassan energiaverosta ei ole edennyt jäsenmaiden neuvostossa.
3.4.2024 16:15 täsmennetty toiseksi viimeisen kappaleen sanamuotoa ja muutettu ilmaisun ”liian pieni” pieneksi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
