• Uusi vero uhkaisi sahanpurun, kuoren ja hakkeen käyttöä lämmittämiseen – voisi vähentää dramaattisesti hakkuita

    Biomassan energiavero lisäisi sellutehtaiden ja sahojen kuluja jopa niin paljon, että tuotteiden myynti maailmalla vaarantuisi.
    Tilaajalle
    Hakeauma Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksella. Kuvituskuva.
    Hakeauma Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitoksella. Kuvituskuva. Kuva: Petri Jauhiainen
    Metsä|Energia
    31.3.202407:00
    Jukka Hämäläinen

    Suomessa saatetaan harkita uutta energiaveroa biomassalle eli esimerkiksi sahanpurulle, puunkuorelle ja metsähakkeelle. Veroon otettaneen kantaa valtion ensi vuoden budjettia valmistelevassa kehysriihessä.

    Valtioneuvoston kanslian teettämän selvityksen perusteella biomassaan voitaisiin soveltaa 10,33 euron energiaveroa megawattitunnilta. Se olisi sama kuin muillakin lämmityspolttoaineilla.

    Tuon suuruisen veron uskotaan vähentävän biomassan käyttöä lämmöntuotannossa ja ohjaavan energiapuuta jalostuksen piiriin. Energiakäytön vähennys nykyisestä arvioidaan kuudeksi terawattitunniksi vuoteen 2030 mennessä.

    Biomassan merkitys on Suomessa erittäin suuri, ja sen osuus polttoaineista on kasvanut, kun fossiilisia polttoaineita ja turvetta on pitänyt korvata.

    Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka tyrmää uuden veron.

    ”On paljon syitä, miksi vero ei ole hyvä ajatus. Selvitys osoittaa, että kaukolämmön hinta nousisi keskimäärin kahdeksan prosenttia. Se vaarantaisi kaukolämmön kilpailukyvyn ja olisi riski energiajärjestelmän toimivuudelle.”

    Veronkorotus siirtyisi sellaisenaan kaukolämmöllä lämpiävien talojen asukkaille.

    Biomassan energiavero olisi Laurikan mukaan kummajainen: ”Tällaista energiaverotusta ei ole missään muualla Euroopassa eikä käsittääkseni koko maailmassa.”

    Biomassalle ei välttämättä löydy muuta kuin energiakäyttöä.

    Vero lisäisi myös metsäteollisuuden kustannuksia. Selluteollisuuden osalta niihin vaikuttaisi, laajennettaisiinko vero koskemaan myös mustalipeää. Mustalipeän verotus jäisi puhtaasti lisäkustannukseksi teollisuudelle.

    Mustalipeän matalakin verotus voisi johtaa kansantaloudellisiin vaikutuksiin, jos sen myötä tuotantoa siirtyisi pois Suomesta, todetaan selvityksessä. Mahdollista selluteollisuuden pakoa Suomesta ei raportissa tarkasteltu.

    Veron myötä vähenevä biomassan kysyntä tarkoittaisi sahateollisuudelle todennäköisesti, että osa purusta ja kuoresta jäisi hyödyntämättä. Sahoille näiden sivutuotteiden myyntitulot ovat tärkeitä, ja sillä taas on merkitystä sahateollisuuden kansainväliselle kilpailukyvylle.

    Toisekseen, jos purua, kuorta ja selluntuotantoon kelpaamatonta haketta alettaisiin verottaa ja sen käyttö energiantuotannossa vähenisi, johtaisi se outoon tilanteeseen. Biomassalle kun ei välttämättä löydy muuta kuin energiakäyttöä.

    Energiapuuta haketettiin vuonna 2014.
    Energiapuuta haketettiin vuonna 2014. Kuva: Markku Vuorikari

    Biomassan energiavero voisi selvityksen mukaan tuottaa valtiolle 180 miljoonaa euroa vuodessa. Mustalipeän verotus lisäisi kertymää 90 miljoonalla.

    ”Verokertymä ilahduttaisi valtiovarainministeriötä. Jos kehysriihen sopeutustarve on kolme miljardia, niin alle 200 miljoonan mittaluokka ilman mustalipeää on pieni ja myös selvästi laskee kohti vuotta 2030”, Laurikka huomauttaa.

    Selvityksessä todetaan varsinkin mustalipeän verottamisesta, että sillä olisi selkeä negatiivinen vaikutus suomalaisten sellutehtaiden kilpailukykyyn, koska niiden katteet ovat matalat.

    ”Johtuen veron haitallisista vaikutuksista teollisuudelle veron käyttöönottoa eri laajuuksilla ja verotasoilla tulisi harkita huolella”, selvityksessä todetaan.

    Ylipäätään biomassan energiavero vaatisi selvityksen mukaan huolellista suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

    Aloite kiinteän biomassan energiaverosta on peräisin Euroopan komissiolta, joka haluaa vähentää biomassan käyttöä lämmön- ja sähköntuotannossa.

    Komissio ehdotti energiaveron vähimmäistasoksi 1,62 euroa, mutta valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä tämän suuruisen veron vaikutusta pidetään pienenä.

    Laurikka muistuttaa, että komission esitys biomassan energiaverosta ei ole edennyt jäsenmaiden neuvostossa.

    3.4.2024 16:15 täsmennetty toiseksi viimeisen kappaleen sanamuotoa ja muutettu ilmaisun ”liian pieni” pieneksi.

    Lisää aiheesta
    • Toimitusjohtaja Päivi Suutarille paluu synnyinseudulle on ollut mieluisaa. Kuluva vuosi on kuitenkin ollut metsäteollisuudessa haastava.

      Metsäteollisuus | MM Kotkamillsin Päivi Suutari joutuu haalimaan tehtaalleen sahanpurua Ruotsista asti – sahan lakkauttaminen hankaloittaa raaka-aineen hankintaa entisestään

      Tilaajalle
    • St1 on lopettamassa etanolilaitoksen toiminnan Kajaanissa. Kuvituskuva.

      Energia | Kainuun Sanomat: St1 lopettamassa etanolin tuotannon Kajaanissa – ”Tuotanto sahanpurusta ei ole taloudellisesti kannattavaa”

    • Varsinkin Itä-Suomessa on käytetty aiemmin paljon venäläistä energiahaketta, jolle tarvitaan nyt korvaaja. Kuvassa haketetaan energiapuuta Kärsämäellä.

      Metsäenergia | Energiapuukauppa käy kuumana, markkinoilla on tapahtunut jyrkkä muutos: ”Jopa päivittäin tulee uusia kyselyitä, voimmeko toimittaa”

      Tilaajalle
    • Hallituksen mukaan venäläinen polttohake on korvattava kotimaisella, etteivät kodit kylmene.

      Metsäenergia | Ministeri Kurvisen mukaan venäläinen hake on korvattava kotimaisella, etteivät kodit kylmene

      Tilaajalle
    • Sahanpuru toimii jäällä kuin hiekka - ellei jopa paremmin. Ajatus sahanpurusta liukkauden torjunnassa on itänyt Olavi Penttisellä pitkään.

      Metsäteollisuus | Sahanpuru torjuu liukkautta hiekan tapaan – kokeilussa hyviä tuloksia

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi