Saarnia nakertava vieraslaji havaittu ensimmäistä kertaa EU:n alueelta – lähin esiintymä vain reilut 100 kilometriä Suomesta

Lähelle Ukrainan rajaa sijoitetuista pyydyksistä on löytynyt Unkarissa ja Slovakiassa saarnenjalosoukkoja, kertoo Ruokavirasto.

Löydökset ovat ensimmäiset EU:n alueella. Unkarissa tehdyissä tarkastuksissa on jo löydetty oireellisia puita, mikä viittaa siihen, että alueella on saarnenjalosoukon esiintymä.

Saarnenjalosoukko on alun perin Itä-Aasiasta peräisin oleva vieraslaji ja karanteenituhooja. Sen toukat elävät nimensä mukaisesti saarnien rungossa.

Toukka syö puun kuoren alla laajoja nauhaspagettimaisia käytäviä, joihin pakkautuu hienoa vaaleanruskeaa toukkapurua. Aikuisten kuoriaisten ulostuloreiät rungossa ovat 3–4 millimetrin mittaisia ja D-kirjaimen muotoisia.

Saarnenjalosoukon kohteeksi joutuneet puun oireita ovat näkyvä kaarnan halkeilu, lehtien kellastuminen ja ruskettuminen ja oksien kuoleminen.

Lisäksi puissa saattaa olla lisäversoja rungon alaosassa. Toukkien aiheuttama vioitus johtaa puiden kuolemiseen.

Aikuisen saarnensoukon takaruumiin yläpinta on selkeästi punainen Kuva: Eduard Jendek, EPPO Global Database

Lajin tiedetään aiheuttaneen Pohjois-Amerikassa kymmenien miljoonien saarnien kuoleman ja sitä kautta merkittäviä ekologisia ja taloudellisia menetyksiä.

Laji on levinnyt Euroopan puoleiselle Venäjälle vuonna 2007, Ukrainaan vuonna 2019 ja Valko-Venäjälle vuonna 2025.

Ruokaviraston erityisasiantuntija Paula Liljan mukaan ensimmäinen EU-alueella todettu esiintymä korostaa varhaisen havaitsemisen, tehokkaan seurannan ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä metsätuhojen torjunnassa.

”Tapaus on tärkeä myös muiden jäsenvaltioiden kannalta, sillä saarnenjalosoukon mahdollinen leviäminen Euroopassa voisi uhata saarnimetsiä laajasti”, Lilja kertoo tiedotteessa.

Lajista ei ole havaintoja Suomessa, mutta Ruokavirasto kartoittaa saarnenjalosoukkoa vuosittain lajin riskikohteisiin laitettavilla pyydyksillä.

Suomea lähin esiintymä on Venäjällä Pietarissa, josta Suomen rajalle on linnuntietä noin 130 kilometriä. Sieltä saarnenjalosoukko voi levitä Suomeen luontaisesti tai liikenteen ja esimerkiksi puutavaran välityksellä.

Kansalaistet voivat myös helpottaa kartoitustyötä ilmoittamalla saarnien sijaintitietoja Laji.fi -tietokantaan. Tämä tuo samalla tietoa siitä, missä saarnenjalosoukon isäntäkasveja kasvaa.

EU-maiden kasvinterveysviranomaiset ovat velvollisia toteuttamaan saarnenjalosoukolle kasvinterveyslainsäädännön mukaiset hävittämistoimenpiteet, kun esiintymä todetaan.

Aikuisen saarnenjalosoukon tunnistaminen on Ruokaviraston mukaan vaikeaa, sillä Suomessa esiintyy hyvin samannäköisiä lajeja.

Saarnenjalosoukko on metallisen vihreä, noin 1 senttimetriä pitkä ja 3 millimetriä leveä, suurisilmäinen kuoriainen. Aikuisen kuoriaisen takaruumiin yläpinta peitinsiipien alla on selkeästi punainen, mikä erottaa saarnenjalosoukon kotimaisista lajeista.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.