MTK: Valkoposkihanhien suojametsästys on iso haaste ja vaatii tiivistä yhteistyötä metsästäjien ja viljelijöiden välillä

MTK ry ja Suomen Metsästäjäliitto järjestivät maanantaina webinaarin, joka käsitteli valkoposkihanhien suojametsästystä. Valkoposkihanhen suojametsästys käynnistyy 1. syyskuuta ja valkoposkihanhien muutto alkaa yleensä heti syyskuun toisella viikolla.

MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen muistutti tilaisuudessa, että tulevat päivät ja viikot tulisi käyttää tehokkaasti hyväksi, sillä metsästäjillä ja viljelijöillä on paljon sovittavaa ennen suojametsästyksen alkua. Ohjeistusta löytyy MTK:n verkkosivuilta.

”Metsästyksen organisointi on iso haaste ja johtamiskysymys, sillä sovittavia ja selvitettäviä asioita on pitkä lista. Viljelijöiden kannattaa olla aktiivisia ja olla yhteyksissä metsästäjien suuntaan. Se on varmistus siitä, että oikeasti saadaan peltoja suojattua hanhilta”, Leskinen totesi.

Leskinen muistutti, että suojametsästys on sallittua vain tietyillä peltolohkoilla. Vähintään viiden yksilön parvessa esiintyvien valkoposkihanhien ympärivuotinen suojametsästys on sallittua vain pelloilta, joilla sato on korjaamatta. Pelloilla tulee olla myyntiin tai tuotantoeläinten ravinnoksi kasvatettavaa korjaamatonta satoa.

Mikäli yksivuotisen viljelykasvin sato on kokonaan korjattu eikä peltoon ole kylvetty esimerkiksi rehukasvin siementä, ei metsästystä saa kyseisellä pellolla harjoittaa. Sama tilanne on ympäristökorvausten piiriin sovituilla lintupelloilla.

Tämän takia metsästäjät tarvitsevatkin etukäteen kartan, johon on merkitty suojametsästykselle luvalliset peltolohkot eli viljapellot, nurmi- ja rehukasvipellot ja pellot, joihin on kylvetty tuotantokasvien tai rehuna hyödynnettävien kerääjäkasvin siementä. Ilman karttaa metsästäjien on mahdotonta tietää, mitä pellossa viljellään.

Suojametsästys voidaan kohdistaa pellolla oleviin, siihen laskeutuviin tai pellon yllä lentäviin lintuihin, kunhan niitä on parvessa vähintään viisi yksilöä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius muistutti, että metsästäjillä on oltava viljelijältä myös lupa metsästykselle vaikka metsästysvuokrasopimus tai -oikeus olisi muuten kunnossa.

”Selkeintä olisi laatia viljelijöiltä saatavien tietojen perusteella sähköinen kartta, jota päivitetään muuttoa edeltävästi. Lisäksi tulee muistaa, että koska peltojen tila muuttuu, kartta on aina kausikohtainen ja sitä tulee päivittää tietyin väliajoin”, Simenius sanoi.

Luvallisten peltojen lisäksi osapuolten tulee sopia, missä moottoriajoneuvoilla liikkuminen on sallittua, missä puimattomilla pelloilla voi olla passissa ja miten muunlainen liikkuminen pelloilla hoituu. Hyvä olisi sopia myös ampumasuunnat ja suojaetäisyydet.

Mikäli yksivuotisen viljelykasvin sato on kokonaan korjattu tai pellon tuotantotarkoitus on esimerkiksi riistapelto, ei metsästystä saa kyseisellä pellolla harjoittaa. Kuva: Lari Lievonen

Näiden lisäksi metsästäjien tulee selvittää vielä mahdolliset naapurien lintupellot ja rauhoitusalueet, sillä näillä suojametsästystä on kielletty. Tilaisuudessa muistutettiin, että ns. hanhipeltoja tarvitaan, jotta hanhet voivat levähtää ja ruokailla rauhassa. Riittämätön hanhipeltoala aiheuttaa ongelman siirtymisen muualle.

Asiantuntijat muistuttivatkin, että suojametsästyksessä on kyse enemmän tuhojen ehkäisemisestä kuin saaliin saamisesta. Tavoitteena olisi saada pelloille aamusta iltaan ajoittuva ja tarvittavat tuotantopellot kattava karkotusvaikutus eli metsästäjäreserviä tarvitaan koko hanhimuuton ajaksi.

Leskisen mukaan syksyllä saadaan kokemusta sitä, riittävätkö voimavarat hanhituhojen ennaltaehkäisyyn koko hanhimuuton ajaksi. Viljelijöiden ja metsästäjien kannattaakin jo ennakkoon sopia mahdollisuudesta vieraiden kutsumiseen.

”Metsästäjiltä tarvitaan tässä myös solidaarisuutta viljelijöitä kohtaan eli työt tulee hoitaa vaikka se ei aina huvittaisikaan”, Simenius kiteytti.

Webinaarissa eniten kysymyksiä herättivät etenkin monet mahdollisesti tulkinnanvaraiset asiat, kuten viherlannoitusnurmet, suojavyöhykenurmet ja osittain korjatut pellot.

”Tieto karttuu paikallisesti varmasti koko ajan. Nyt syksyllä on otettava kaikki opit talteen, sillä kevätmuutto on aina tuhojen kannalta vielä haastavampaa kuin syksy”, Leskinen tiivisti.