Valkoposkihanhien suojametsästys alkaa 1.9. – ”Kannattaa lähteä varovasti liikkeelle”

Valkoposkihanhet muuttavat keväisin ja syksyisin laajoina parvina itäisen Suomen yli. Linnut pysähtyvät Pohjois-Karjalan pelloille ja aiheuttaen suuria satovahinkoja. Joillakin lohkoilla satovaikutus on Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan ollut todella voimakas. Hanhiongelma on pahentunut vuosi vuodelta eivätkä hanhiparvet eivät pitäydy vain Keski-Karjalan pelloilla, vaan haitat ovat levinneet laajemmalle alueelle.

Tämän takia metsästyslakiin on lisätty valkoposkihanhien osalta nyt uutena sääntelynä yleispoikkeus rauhoituksesta. Tätä kutsutaan kansanomaisesti suojametsästykseksi. Sen nojalla voidaan valkoposkihanhea metsästää rauhoituksesta poiketen tietyin, rajatuin edellytyksin.

Suojametsästys on säädetty ennen kaikkea lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi, ei lajien yleisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

Valkoposkihanhen suojametsästystä koskeva lakimuutos astuu voimaan 1.syyskuuta, jolloin hanhien metsästys voidaan aloittaa. Kuva: Sari Penttinen

Valkoposkihanhen suojametsästystä koskeva lakimuutos astuu voimaan 1.syyskuuta, jolloin hanhien metsästys voidaan aloittaa. Koska kyseessä on poikkeus rauhoituksesta, voidaan suojametsästystä harjoittaa vain kohteilla, jotka täyttävät luontodirektiivin edellytykset rauhoituksesta poikkeamiseksi.

Suojametsästys mahdollistaa valkoposkihanhen metsästämisen ympärivuotisesti silloin, kun vähintään viiden hanhen parvi on korjaamattomalla pellolla. Pelloilla tulee olla myyntiin tai tuotantoeläinten ravinnoksi kasvatettavaa korjaamatonta satoa.

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen on huolissaan ohjeistuksista. Hänen mukaansa esityksessä on paljon liikkuvia osia ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka liittyvät metsästysoikeuteen ja hanhipeltoihin.

”Pyynnissä on monta asiaa, jotka metsästäjän tulee ottaa huomioon ennen aseen liipaisimesta vetoa.”

Riistakeskuksen mukaan korjaamattoman pellon tarkoituksen tulee olla myytävän tai tuotantoeläinten ravinnoksi tarkoitetun sadon viljely. Ennen metsästyksen aloittamista metsästäjän on tärkeää olla yhteydessä viljelijään. Hänen avullaan voidaan selvittää metsästyksen tarve ja se, onko pellossa kylvettyä, korjaamatonta satoa.

Yhteydenotto viljelijään on välttämätöntä ennen suojametsästyksen aloittamista myös toisesta syystä. Metsästyslain mukaan ilman alueen omistajan nimenomaista lupaa ei metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä, ennen kuin sato on korjattu tai koottu. Ilman omistajan lupaa saalista ei voida noutaa pellolta, jossa satoa ei ole vielä korjattu.

”Haasteelliseksi tilanne voi muodostua esimerkiksi silloin, jos kyseessä on vuokrapelto. Maanomistaja voi tällöin olla eri kuin se, joka peltoa varsinaisesti viljelee”, Kuivalainen sanoo.

Valkoposkihanhet pysähtyvät suurissa parvissa pelloille lepäämään ja ruokailemaan Pohjois-Karjalassa Liperi-tohmajärvi-Ilomantsi -linjalla.  Kuva: Jarno Artika

Vastuu metsästysoikeuden selvittämisestä on ensisijaisesti metsästysseuralla.

Kuivalainen ohjeistaa, että luvalliset alueet kannattaa merkata rajoituksineen selkeästi jäsenten käyttämään karttaan. Jos alue on tulkinnanvarainen, se kannattaa hänen mukaansa jättää tässä vaiheessa pois metsästysalueesta.

”Kannattaa lähteä varovaisesti liikkeelle”, Kuivalainen sanoo.

Toinen ongelmallinen asia hänen mukaansa ovat hanhipellot. Valkoposkihanhia ei nimittäin saa metsästää myöskään ns. hanhipelloilta, sillä tukiehtojen mukaan ympäristökorvauksen alaisilla lintupeltolohkoilla lintujen tulee saada levätä ja ruokailla niillä häiriöttömästi. Lintujen saapumista lohkolle ei saa estää ja niiden tahallinen häirintä ei ole sallittua.

”Mitä tapahtuu esimerkiksi tilanteessa, jossa hanhia on hanhipellon viereisellä pellolla? Tai jos haavakko vaikka tippuu hanhipellolle, Kuivalainen kysyy.

Kuivalainen muistaa, että viime kädessä lopullisen vastuun kantaa joka tilanteessa metsästäjä.

”Vaikka metsästäjät menevät tässä hyvää tekemään, voi tuloksena silti olla syyte laittomasta metsästyksestä. Edessä on haasteellisia tilanteita, joten suojametsästyksen kanssa kannattaa lähteä varovasti liikkeelle. Näitä tilanteita joudutaan ratkomaan prosessin aikana”, Kuivalainen arvioi.

Myös riistakeskus muistuttaa sivuillaan, että metsästyksen järjestelyt on tarpeen suunnitella niin, ettei metsästyksestä aiheudu selkeää häiriötä muille lajeille. Yksittäisin laukauksin tapahtuva metsästystilanne aiheuttaa siinä määrin vähäisen häiriön, ettei se todennäköisesti aiheuta kiellettyä häirintää. Vastuu häirinnän välttämisestä on metsästystä harjoittavalla.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.