Metsä Boardin miljardihankkeen kuoppaaminen hyödyttää myös Stora Ensoa ja UPM:ää
Uusi tehdas olisi lisännyt merkittävästi taivekartongin tarjontaa varsinkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.Tilaajalle
Metsä Board ilmoitti investoivansa 250 miljoonaa euroa Simpeleen ja Kyröskosken kartonkitehtaisiin. Toistaiseksi julkaistuilla tiedoilla projektien hyötyjen arviointi on vaikeaa. Kuva: Jarkko SirkiäMetsä Boardin päätös luopua Kaskisten taivekartonki-investoinnista oli järkevä yhtiön itsensä kannalta, mutta siitä on hyötyä myös kilpailijoille Stora Ensolle ja UPM:lle.
Näin arvioi analyysitalo Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen Metsä Boardin vetäytymistä.
Uutinen ei yllättänyt Viljakaista. Hän on suhtautunut yli miljardin investointiin viime aikoina skeptisesti muun muassa inflaation, Suomen kiristyneen puumarkkinan, kartonkimarkkinoiden vuoden 2023 sakkauksen ja rahoituskustannusten nousun takia.
”Hyvin riskisestä suurinvestoinnista vetäytyminen laskee Metsä Boardin riskiprofiilia ainakin lyhyellä tähtäimellä. Arviomme mukaan Metsä Boardin kapasiteetti riittää myös lähivuosina suunnilleen odotetun markkinakasvun mukaiseen kasvuun”; Viljakainen kirjoittaa vetäytymispäätöstä käsittelevässä kommentissaan.
Kaskisiin kaavailtu 800 000 tonnin vuosikapasiteetti olisi ollut tuntuva lisäys maailman taivekartonkimarkkinoille, joiden koko niin sanotuissa normaalioloissa on noin 13 miljoonaa tonnia. Uusi tehdas olisi lisännyt tarjontaa erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Tämän takia Metsä Boardin ratkaisu koskettaa myös muita länsimaiden taivekartonkiyhtiöitä, ja vähentää riskiä taivekartongin mahdollisesta ylitarjonnasta vuosikymmenen loppupuolella.
Viljakainen arvioikin, että Metsä Boardin päätös on positiivinen uutinen Stora Ensolle lopputuotemarkkinan näkökulmasta ja lievästi positiivinen uutinen Stora Ensolle ja UPM:lle Suomen puumarkkinan kannalta.
Jätti-investoinnin sijaan Metsä Board on päättänyt nykyaikaistaa Simpeleen ja Kyröskosken kartonkitahtaita 250 miljoonan euron investoineilla.
Simpeleen ja Kyröskosken tehtaat alkavat olla pientä keskikokoa taivekartonkikoneiden maailmanlaajuisessa mittakaavassa.
”Simpeleen ja Kyröskosken tehtaat alkavat olla pientä keskikokoa taivekartonkikoneiden maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Kokoluokan ja integroimattomuuden takia kustannustehokkuus tuskin on niiden suurin vahvuus”, Viljakainen arvioi MT:lle.
Kyröskosken vuosikapasiteetti on 190 000 tonnia ja Simpeleen 300 000 tonnia.
Viljakainen arvioikin, että tehtaiden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi niiden pitää pysyä korkeimman laatukategorian tuotteissa ja parantaa kustannustehokkuuttaan.
”Tähän Simpeleen ja Kyrön tehtaille kohdistetut investoinnit myös tähtäävät, mutta toistaiseksi julkaistuilla tiedoilla näiden projektien tarkempien vaikutusten analysointi on vaikeaa ja niiden hyödyt tulevat joka tapauksessa näkyviin asteittain pitkällä aikavälillä”; Viljakainen arvioi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
