
Karhun ja ilveksen nykymuotoinen metsästys päättyy tähän kauteen, eikä suden kannanhoidollisen metsästyksen aloitukselle ole mahdollisuuksia ilman lakimuutoksia tai siirtoa luontodirektiivin IV liitteestä liitteeseen V.
MT:n kolumnissa kysyttiin taannoin, kuka tilanteesta ottaa vastuun, jos tapahtuu tragedia, jossa vaikka ihminen menettää henkessä suurpetojen lisääntymisen myötä, hallinto-oikeudet, ministeriöt, EU vai luonnonsuojelujärjestöt?
Entinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vastaa Facebookissa, että syntyneestä tilanteesta vastuun kantaa yksiselitteisesti korkein hallinto-oikeus ja sille kannanhoidollisesta metsästyksestä valituksen tehneet suojelujärjestöt.
”KHO:n päätös on käsittämätön. Se olisi aivan hyvin voinut tehdä tulkinnan, jolla kannanhoidollinen metsästys jatkuisi. Esimerkki löytyy Ruotsista. KHO sivuuttaa kaikki nämä kokonaiskestävyyden osatekijät ja on lähtenyt suojelijoiden yksisilmäisen vaatimuksen puolelle, jolle ei perusteita ole”, Leppä toteaa.
Lepän mukaan Suomessa suurpetokannat ovat kasvaneet ja ne ovat elinvoimaisia, vaikka kannanhoidollista metsästystä on harjoitettu pitkään.
”Tämä on selkeä osoitus meidän järjestelmän toimivuudesta ja kestävyydestä. Tällä toiminnalla on pidetty yllä suurpetojen ihmisarkuutta, vähennetty vahinkoja ja vaaratilanteita, sekä mahdollistettu suurriista virka-avun (SRVA) osaaminen, niin metsästäjien kuin koirienkin osalta.”
Leppä osoittaa sormella myös Euroopan komissiota.
”Se ei ole suostunut muuttamaan suurpetojen suojelustatukseen liittyviä säädöskohtia. Nuo säädökset ovat 1990-luvun alusta, vaikka pedot ja monet muutkin eläinlajit ovat runsastuneet ja kannat ovat elinvoimaisia”, Leppä kirjoittaa.
Entinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä saapuu MT Liven vieraaksi keskiviikkona.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
