Mikä on metsätuhojen hintalappu? Hakkuukonedata paljasti tyvilaho-ongelman laajuuden – ”Kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset”

Luonnonvarakeskus selvitti laajassa hankkeessa metsätuhojen kokonaisvaltaisia kustannuksia. Hintalapuksi tutkijat laskivat yhteensä noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

”Täytyy muistaa, että kustannukset kohdistuvat kantorahatuloihin. Kerrannaisvaikutukset kansantaloudelle ovat moninkertaiset”, tutkimusprofessori Jarkko Hantula Lukesta totesi Lapin metsätalouspäivillä torstaina.

Noin puolet kaikista metsätuhoista aiheutuneista taloudellisista tappioista, 51 miljoonaa euroa, on kuusenjuurikäävän aiheuttamia. Kuusen tyvilahon vuoksi puutavaraluokka alenee tukista kuitupuuksi tai energiapuuksi, jolloin metsänomistajalle maksettava kantorahatulo vähenee merkittävästi.

Luken laskelmissa tappiot puutavaraluokan alenemisesta määritettiin hakkuukoneiden datan perusteella eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Puut, joista tukkipuu alkoi vasta kahden metrin korkeudelta, tulkittiin tyvilahon vaivaamiksi.

Tyvilahon vuoksi tukkia on siirtynyt kuitupuuksi tai energiapuuksi erityisesti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla.

Juurikääpä aiheuttaa myös huomattavia kasvutappioita. Lisäksi epäsuoria kustannuksia tulee, kun pahasti juurikäävän vaivaaman metsän puulaji vaihdetaan kuusesta vähätuottoisempaan koivuun.

Kuusen tyvilahoa estetään kantokäsittelyllä hakkuiden yhteydessä. Se ehkäisee juurikäävän leviämistä juuristojen kautta eläviin puihin. Kuva: Rami Marjamäki

Kirjanpainajan tuhot vaihtelevat huomattavasti eri vuosina, sillä kesän sää vaikuttaa niiden esiintymiseen.

Luken laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien inventointituloksia, joiden mukaan vakavia kirjanpainajatuhoja esiintyy keskimäärin 4 000 hehtaarilla vuosittain.

Jos päätehakkuu aikaistuu 10 vuodella hyvän metsänhoidon suosituksista, taloudelliset menetykset ovat noin 4,6 miljoonaa euroa vuodessa. Jos hakkuu aikaistuu 20 vuodella, menetykset ovat lähes 12 miljoonaa euroa.

Hantula pitää kirjanpainajaa ongelmana erityisesti yli-ikäisissä kuusikoissa.

”En näe valtavana riskinä sitä, että kirjanpainaja iskeytyisi luonnonsuojelualueelta talousmetsään. Isoin riski on, jos kuusta kasvatetaan liian kuivalla kasvupaikalla”, hän vastasi yleisöä huolestuttaneeseen kysymykseen.

Suomessa pahimpia metsätuhojen aiheuttajia edellä mainittujen lisäksi ovat myrskyt ja hirvet. Pohjoisen metsissä merkittäviä tuhoja aiheuttaa tervasroso.

Luken selvityksessä osa taloudellisista tappioista selvitettiin olemassa olevan tiedon perusteella, osa taas ennustettiin Motti-metsikkösimulaattorin avulla ja tulokset skaalattiin laajemmille alueille.

Hantula muistuttaa, että suurin osa tuhojen lasketuista kustannuksista on aliarvioita, koska monien tuhonaiheuttajien kaikkia vaikutuksia ei pystytty laskemaan.

”Arviot ovat kuitenkin oikeaa suuruusluokkaa.”

Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset metsät ovat varsin terveitä, mutta ilmastonmuutos lisää sieni-, hyönteis- ja myrskytuhojen riskiä.

Juurikääpä leviää yhä pohjoisemmaksi. Männyn tyvitervastautia on havaittu jo Oulun korkeudella.