• Hiilinieluille uudet tavoitteet: Kuluva kausi määrittelee, millaiset vaatimukset Suomelle tulee jatkossa

    Hiilinielutavoitteiden saavuttamiseen on hankala varautua etukäteen, koska vuosien 2026–2029 tavoite riippuu vuosien 2021–2025 hiilinieluista.
    Tilaajalle
    Vuosien 2021–2025 ylijäämää hiilinieluissa ei voi enää siirtää seuraavalle kaudelle.
    Vuosien 2021–2025 ylijäämää hiilinieluissa ei voi enää siirtää seuraavalle kaudelle.  Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    25.4.202317:00
    Anniina Jokinen

    Maankäyttösektorin hiilinieluasetus eli lulucf määrittelee EU:n jäsenmaille uudet tavoitteet kaudelle 2026–2030, maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessa.

    Euroopan komissio ja neuvosto päätyivät neuvotteluissaan kolmeen tavoitteeseen: unionin vuoden 2030 tavoite, jäsenvaltioiden vuoden 2030 tavoitteet sekä jäsenvaltiokohtaiset vuosien 2026–2029 taseet.

    EU:n tavoite on 310 miljoonan tonnin nettohiilinielu vuonna 2030. Suomen tavoite on lisätä nieluja 2,889 miljoonalla tonnilla vuosien 2016–2018 vertailutasosta.

    Suomessa käytössä on maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, joka tähtää kolmen miljoonan tonnin hiilinielun kasvuun vuonna 2035.

    Kauden 2021–2025 tavoitteet pysyvät ennallaan, mutta jatkossa sen ylijäämää ei voi enää siirtää seuraavalle kaudelle. Nielupoistuma vuosille 2026–2029 määräytyy vuosien 2021–2025 perusteella.

    Jos jäsenvaltiokohtaista hiilinielutavoitetta vuosina 2026–2029 ei saavuta, se siirtyy vuodelle 2030 niin sanotulla rangaistuskertoimella, joka on 1,08. Jos Suomi jää hiilinielutavoitteesta yhden megatonnin verran, tavoite vuodelle 2030 kasvaa 1,08 megatonnia.

    Tavoitteiden saavuttamiseen on hankala varautua etukäteen, koska vuosien 2026–2029 tavoite riippuu vuosien 2021–2025 hiilinieluista. Suomelle jyvitetty vuoden 2030 hiilinielutavoite on 17,8 miljoonaa tonnia vuodessa.

    Suomen ympäristökeskus on äskettäin arvioinut, että Suomi ei onnistu saavuttamaan vuosien 2021–2025 hiilinielutavoitetta. Se saattaa jäädä jopa kymmeniä miljoonia tonneja vajaaksi.

    Lisää aiheesta
    • Mitä järeämpi puu ja pitkäikäisempi lopputuote, sen parempi ilmastolle.

      Metsäpolitiikka | Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi – Syke väläyttää metsänomistajalle sekä hakkuuveroa että korvausta hiilensidonnasta

      Tilaajalle

    Komissio ehdotti maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasutaseiden yhdistämistä. Neuvosto ei tätä ajatusta kannattanut. Parlamentti puolestaan ajoi lulucf-tavoitteiden ryhmittämistä entistä pienempiin osiin. Komissio, neuvosto ja parlamentti neuvottelevat yhdessä lopullisen asetuksen.

    Komissio antaa ehdotuksensa vuoden 2040 tavoitteista noin vuoden kuluttua. Keväällä 2024 palataan myös maankäyttösektorin tavoitteiden muodostamiseen vuoden 2030 jälkeen.

    Kaudella 2026–2030 tärkein käytettävissä oleva joustomahdollisuus on uusi maankäyttömekanismi, joka korvaa kaudella 2021–2025 käytössä olevia joustoja. Niitä ovat esimerkiksi hoidetun maankäytön joustomahdollisuus ja luonnontuhoja koskeva joustomahdollisuus.

    Lulucf-asetuksen uusien raportointivelvoitteiden on tarkoitus tukea jäsenmaita tunnistamaan kohteet, joissa ilmastoteoilla on eniten merkitystä.

    Lisää aiheesta
    • ”Haittaverot käytännössä heikentäisivät alan kannattavuutta ja sataisivat fossiilitalouden laariin”, Marko Mäki-Hakola uskoo.

      Metsänhoito | Syken metsäraportti tyrmistyttää – MTK: Metsien käyttö on ratkaisu ilmastohaasteisiin, ei ongelma

      Tilaajalle
    • Kaikki metsäbiomassa lasketaan uusiutuvaksi energiaksi, mutta energialaitokset eivät saa käyttää tukki- tai kuitupuuta, kantoja tai juuria energianlähteenä, sillä muuten ne menettävät investointituet.

      Metsäpolitiikka | Metsäbiomassa säilyy uusiutuvana energianlähteenä – yhä pienempien laitosten tulee raportoida käyttämästään puusta

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin