Metsien kasvu notkahti hämmästyttävän samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa – syy ei ole hakkuissa
Hakkuita on esitetty Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikön mukaan viime aikoina usein virheellisesti metsien kasvun aleneman syyksi.Tilaajalle
Suomessa puuston kasvu on hiipunut männyillä ja lehtipuilla, Ruotsissa taasen kuusella. Kuva: Johannes TervoMetsien kasvu on notkahtanut Suomessa ja Ruotsissa lähestulkoon samaan aikaan.
Kasvun hidastuminen alkoi molemmissa maissa 2010-luvulla. Myös hidastumisen syyt ovat Suomessa ja Ruotsissa osittain samoja.
”Suomessa puuston ikärakenteen muutos selittää noin 20 prosenttia kasvun alenemasta ja ympäristötekijät loput”, Luken tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen kertoi tiistaina Luken järjestämässä Metsäareessa Helsingissä. Ympäristötekijöistä kasvuun ovat vaikuttaneet eniten kuivuus ja siementen sekä käpyjen tuotanto.
Ruotsissa kasvun alenema selittyy sen sijaan kokonaisuudessaan ympäristötekijöillä.
”Kuivuus on ollut Ruotsissa huomattavasti voimakkaampaa kuin Suomessa.”
Suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä on puulajeissa: Suomessa kasvu on hiipunut eniten männyllä ja lehtipuilla, Ruotsissa taas kuusilla.
Kasvun aleneminen ei näyttäisi liittyvän pelkästään metsien ikärakenteen muutokseen, sillä samankaltainen muutos on havaittu Korhosen mukaan myös esimerkiksi Norjassa, Liettuassa ja Puolassa.
”Kuivuus on ollut Ruotsissa huomattavasti voimakkaampaa kuin Suomessa.”
Julkisessa keskustelussa metsien kasvun ja hiilinielujen aleneman syyt ovat menneet Korhosen mukaan sekaisin.
”Hiilinielujen aleneman syinä ovat lisääntyneet hakkuut ja maaperän hiilen arviointitavan muutos turvemailla.”
Luken mukaan hakkuutavat ovat muuttuneet niin, että jopa neljäsosa harvennuksista tehdään liian voimakkaina. Ne eivät kuitenkaan ole voineet aiheuttaa puuston kasvun alenemaa koko maan mittakaavassa, Korhonen painotti.
Luken selvityksen mukaan puuston kasvu säilynee Suomessa nykyisellä tasolla seuraavat 20 vuotta. Etelä-Suomessa männyn läpimitan kasvun havaittiin elpyneen kesällä 2020.
Ruotsissa puiden läpimitan kasvu lisääntyi vuosina 2019-2020. Pituuskasvu on sen sijaan jatkanut hidastumistaan.
Kestävän kasvun ylläpidon kannalta on tärkeää pitää hakkuut sellaisella tasolla, ettei puuston määrä laske.
Korhonen korosti, että ympäristötekijöiden ja hakkuiden muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa kasvuun vaihtelua. Ilmastoviisaasta metsien hoidosta tarvitaan siksi lisätutkimusta sekä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
