EH Hirsityö oy on lohtajalainen pienyritys, jossa työskentelee isä Risto Honkala ja hänen poikansa Eetu. Kuva: Päivi KarjalainenLohtajaIsä ja poika jalostavat myrskypuut tuotteiksi, joita teollisuus ei tee: ”Keväästä lähtien ollaan joka päivä sahattu”
Hannes-myrskyn kaatamat puut muuttuvat Lohtajalla hirsirakennuksiksi, veistoksiksi ja erikoistuotteiksi, joihin suuret toimijat eivät tartu. Samalla pieni perheyritys kamppailee suuren epävarmuuden kanssa.Tilaajalle”Viime syksynä oli hankala tilanne, kun meiltä rupesi loppumaan puutavara kesken. Tilauksia oli tehty ja me olisimme tarvinneet 30 tuommoista ihan normaalia tukkia. Soitimme lähialueen kaikille metsäfirmoille, eikä keneltäkään liiennyt tukkeja”, kertoo lohtajalainen hirsiveistäjä Risto Honkala Hannes-myrskyä edeltävistä ajoista.
”Sitten me soiteltiin näitä niin sanottuja varmoja isäntiä, jotka tekevät jatkuvasti puukauppaa. He sanoivat, että eivät he nyt vielä hakkaa, että kun he odottavat, jos hinnat vähän nousee”, Honkala lisää.
Honkalaa alkoi jo painaa epätoivo.
”Yhdessä vaiheessa sanoinkin, että voi luoja, tulisi edes pikkuinen tuulenpuuska. Sitten tulikin tuo Hannes. Mä ajattelin, että no en mä nyt ihan näin paljoa olisi tarvinnut.”
”Yhdessä vaiheessa jo sanoinkin, että voi luoja, tulisi edes pikkuinen tuulenpuuska. Sitten tulikin tuo Hannes. Ajattelin, että no en nyt ihan näin paljoa olisi tarvinnut.”
Viime joulun jälkeen riehunut Hannes-myrsky kaatoi yli 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Valtaosa tuhoista keskittyy Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoseuduille sekä Etelä-Pohjanmaalle.
Myrskyn jälkeen työtä on riittänyt. Eetu Honkala ohjaamassa Wood Mizer LT 40 -tukkivannesahan terän korkeuden säätöä. Myrskyn kaatamista kuusista syntyy pitkospuulankkuja kaupungin ylläpitämille ulkoilureiteille. Kuva: Päivi KarjalainenMyrskyn jälkeen puuta oli Lohtajalla ylitarjonnaksi asti. Suuret metsäyhtiöt lopettivat puunoston alkuvuonna. Silloin alkoivat Risto ja Eetu Honkalan puhelimet soida.
Tilauskantaa on tuonne ensi kevääseen asti.
”Isännät olivat sitä mieltä, että tuhopuut olivat liian hyvää tavaraa polttopuuksi ja halusivat hyödyntää ne muulla tavalla.”
Yritys osti tuulenkaatoja heti myrskyn jälkeen sen verran kuin pystyi niitä käsittelemään. Osa metsänomistajista on sahauttanut puut omaan käyttöönsä.
“Meille tulee semmoinen suunnilleen 300–500 kiintomottia yleensä vuosittain.”
Honkalan arvion mukaan myrskyn jälkeen on sahattu yli 2 000 tukkia.
”Keväästä lähtien ollaan joka päivä sahattu.”
Traktorivetoinen parkkuu- eli kuorimakone vuodelta 1965. Kone hankittiin käytettynä 15 vuotta sitten. Kuva: Päivi KarjalainenErityisen arvokkaana yrittäjät pitävät ylisuuria tukkeja, joita isot sahat eivät ota vastaan.
“Metsäfirmat eivät osta läpimitaltaan yli 40 senttisiä tukkeja. Ne ovat heille ylisuuria.”
Yrityksen suuri tukkivannesaha pystyy käsittelemään jopa 83 senttimetrin halkaisijaltaan olevia runkoja.
Yritys valmistaa hirsisaunoja, huvilarunkoja, varastorakennuksia, laavuja, latoja, korjaushirsiä sekä erilaisia erikoistuotteita kuten päreitä.
Koko puu hyödynnetään sivutuotteita myöden. Polttopuut menee joko omaan käyttöön tai myyntiin, tervaspuista poltetaan tervaa, sahanpuru menee läheiselle maanviljelijälle kuivikkeeksi tai kaupungin pururadoille ja kuorikate naapuritalojen puutarhoihin katteeksi.
Honkala veistää moottorisahalla veistoksia. Ohikulkeneet turistit ovat vieneet niitä tuliaisena jopa Saksaan saakka. Kuva: Päivi KarjalainenLisäksi asiakkaiden pihapuista tehdään silloin tällöin moottorisahaveistoksia.
“Kun ihmiset kaatavat pihoilta puita, he usein haluavat saada edes jonkun muiston siitä puusta.”
Pieni toimija on erikoistunut siihen, mitä teollisuus ei tee. Honkaloiden mukaan toiminnan ydin on yksilöllisyys. Asiakkaat tilaavat rakennuksia omien mittojensa ja toiveidensa mukaan.
“Ihmiset tulevat tänne sen takia, että kun he ovat kysyneet isommalta hirsitalotoimittajalta, että teettekö heille tämmöisen, niin on sanottu, että ei. Teemme aina kaiken asiakkaan toiveiden mukaan. Meille tulee tällaisia spesiaalitilauksia.”
Yritys välttää kilpailua teollisen massatuotannon kanssa.
“Ei kannata väkisin yrittää. Teollisuuden kanssa jos lähtisi kilpailemaan jollakin tuotteella, niin sehän ei tule onnistumaan.”
Eetu Honkala valmistautuu metsätraktorissa syöttämään puuta parkkuukoneeseen. Kuva: Päivi KarjalainenNyt yrityksen tulevaisuus on kysymysmerkin edessä. Kokkolan kaupunki haluaisi häätää yrityksen Lohtajan keskustaajamasta kaupungin yritysalueelle. Honkala kertoo, ettei aio siirtää toimintaa.
“Ei tuumaakaan siirrytä.”
Jos toiminta nykyisellä paikalla kiellettäisiin, olisi seurauksena yrityksen alasajo.
“Sen jälkeen tulisi ilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen, että myydään hirsiveistämön kalusto.”
Risto kertoo olevansa viidennen polven hirsiveistäjä. Hän jäi aikanaan eläkkeelle Puolustusvoimilta ja ryhtyi tekemään hirsitöitä kokoaikaisesti.
Toiminta on kasvanut vähitellen kysynnän mukana.
Yhteistyö sujuu isän ja pojan kesken hyvin. Risto on yrityksen toimitusjohtaja ja Eetu myynti- ja markkinointivastaava. Kuva: Päivi KarjalainenSukupolvenvaihdostakin ehdittiin suunnitella, mutta kaupungin kanssa syntynyt epävarmuus on muuttanut tilannetta.
“Se veti maton jalkojen alta.”
Sijainti on yksi yrityksen valttikorteista.
”Meillähän on nämä paikalliset isännät tässä, joilta tulee puuta, joille sahataan ja tehdään. Sitten tuossa vieressä on Puolustusvoimien harjoitusalue, johon toimitetaan jatkuvasti erilaisia hirsirakennuksia ja sahataan heille tuulenkaatoja.”
Tilauskirjat ovat kuitenkin täynnä pitkälle eteenpäin.
“Tilauskantaa on ensi kevääseen asti. Enempikin olisi kysyntää, mutta ei tähän kannata alkaa investoimaan tämän kaupungin touhun takia.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
