Metsä ei enää houkuttele aurinkovoiman rakentajia

Aurinkovoimarakentamisessa on ollut menossa oikea buumi viimeisen parin vuoden aikana. Vielä hetki sitten rakentajat etsivät kiivaasti uusia kohteita ja käynnistivät voimalahankkeita. Lähes nollasta ponnistanut aurinkovoiman teollinen tuotanto on kivunnut nopeasti yli 250 megawattiin.

Aivan viime aikoina kiinnostus uusia investointeja kohtaan on vaikean markkinatilanteen takia kuitenkin tyrehtynyt, kun sähkönhinnan ennusteet ovat laskeneet. Jo rakentamisluvan saaneita hankkeita seisoo.

Lappeenrannassa vaikea markkinatilanne ja viranomaisprosessit jarruttavat 400–700 hehtaarin aurinkovoimapuiston etenemistä, kertoo Etelä-Saimaa.

Ulvilassa vaikea taloustilanne kaatoi 256 hehtaarin ja useiden maanomistajien aurinkovoimahankkeen, ja Joensuussa 110 hehtaarin hanke kutistui Tekniikka&Talous-lehden mukaan ympäristöselvitysten myötä kannattamattomaksi.

Hikiässä taloustilanteen paranemista odottaa Ilmattaren käynnistämä noin 70 hehtaarin aurinkovoima-alue. Hankkeelle on rakennusluvat ja maanomistajien kanssa on aiesopimus voimassa vuoteen 2027 saakka.

Maanomistajat ovat kuitenkin tänä syksynä saaneet tiedon, että peltoa ja metsää kattavalla alueella viljelyä voi jatkaa kesällä 2026. Rakentamista ei vielä siihen mennessä siis aloiteta.

”Voi sanoa, että päivä kerrallaan odotetaan, että milloin rupeaa kuulumaan, aloitetaanko rakentaa vai ei”, sanoo aiesopimuksen alueen käytöstä tehnyt maanomistaja Olli Pihlflyckt.

Hänen mukaansa maanomistajalle hankkeen peruuntuminen olisi pettymys, sillä tiedossa on ollut lupaavaa vuokratuloa.

”Tässä tapauksessa ei voi kuin odotella, että markkinatilanne parantuisi.”

Useat aurinkovoimarakentajat kertovat, että heikomman kannattavuuden hankkeet ovat veitsenterällä.

”Siinä on varmasti tietty raja, kuinka paljon uutta sähköntuotannon kapasiteettia voidaan markkinoille tuoda, jos markkinat eivät kasva. Sähkön hintanäkymä ja kysyntänäkymän pehmeys on johtanut siihen, että hankkeiden on vaikeampi saada pitkäaikaisia sähköntoimitussopimuksia”, sanoo yhden Suomen suurimman aurinkovoimarakentajan Skartan toimitusjohtaja Mika Paloranta.

Hänen mukaansa huono markkinatilanne karsii nyt pieniä ja vaikeammin toteuttavia hankkeita. Niitä on usein myös metsäisillä alueilla, missä muun muassa maanmuokkaaminen lisää hankkeen kustannuksia ja koko elinkaaren päästöjä.

Skarta myi lokakuussa Savonlinnaan suunnitellun 8,8 megawatin aurinkovoimalahankkeen Suur-Savon Sähkölle ja kertoi keskittyvänsä jatkossa yli 50 megawatin hankkeisiin.

Skartassa, kuten useissa muissakin yhtiöissä, on myös linjattu, että aurinkovoimalle etsitään ennemmin hukkamaita ja vajaatuottoisia alueilta kuin metsää.

”Meillä on ollut viimeisen parin vuoden aikana se näkemys, että ei haluttaisi hyvin kasvavaan metsään aurinkovoimaa kehittää. Jos joudutaan metsää ensin hakkaamaan, niin se tietysti lisää elinkaaripäästöjä, koska metsä toimii hiilinieluna.”

Myös aurinko- ja tuulivoimaa rakentava Nordi on tehnyt päätöksen rakentaa aurinkovoimaa vain jo ihmisen muokkaamille alueille, esimerkiksi vanhoille kaatopaikoille ja entisille soranottopaikoille.

Toimitusjohtaja Piia Haila kritisoi lakiluonnoksen kirjausta, jonka mukaan aurinkovoimaa ei saisi merkittävissä määrin rakentaa metsämaalle.

”Ongelma on se, että se [kirjaus] on täysin tulkinnanvarainen, ja kukaan ei voi tietää, mitä se tarkoittaa”, Haila saoo.

”Vaikka meidän pääperiaate on, että tehdään ihmisen jollain lailla muokkaamalle alueelle, niin mitä jos me kaadetaan viisi puuta, niin onko se merkittävissä määrin. On huonoa lainasäädäntöä, että toimijana ei pysty tekemään tulkintaa, miten toimia lain mukaan.”

Myös MTK kritisoi hallitusohjelman kirjausta.

”Ei ole hyvää lainsäädäntövalmistelua, jossa aurinkovoimalle laaditaan epäselvät ja epätarkat sisältövaatimukset, samalla jättäen ne ratkaistavaksi oikeuskäsittelyissä”, toteaa MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen.

Hallitus on lisäksi linjannut, että vähintään 50 hehtaarin kokoisten aurinkovoimaloiden rakentaminen edellyttää aina kaavoitusta. Aurinkovoimatoimijoiden mielestä se hidastaa hankkeiden luvitusta ja lisää uusiutuvan energiamuodon kustannuksia.

Aurinko- ja tuulivoimaa edistävän Uusiutuvat ry:n kesäkuisen arvion mukaan Suomessa on suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa yhteensä yli 300 voimalahanketta, jotka tuottaisivat yhteensä yli 26 000 megawattia energiaa.

Rakentajat odottavat, että sähköntarve tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina, kun kaukolämmön sähkökattilainvestoinnit ja rakenteilla olevat datakeskukset toteutuvat.

Ikonen arvioi, että silti suunnitteilla olevista aurinkopuistoista vain murto-osa lopulta toteutuu.

Fingridin arvion mukaan vuoteen 2035 mennessä aurinkovoimaa tuotetaan Suomessa 16 gigawatin edestä.