Vain neljäsosa oli tyytymättömiä hirvikannan hoitoon oman tilan lähiympäristössä. Kuva: Sanne Katainen
Kyselytutkimus kumoaa yleisen uskomuksen – kaikki metsänomistajat eivät halua vähentää hirvikantaa
Asiantuntija uskoo, että media antaa usein yksinkertaistetun kuvan metsän- ja maanomistajien suhtautumisesta hirviin.Tilaajalle
Suhtautumista hirviin näyttää ohjaavan muut tekijät kuin hirvien määrä alueella. Kuva: Markku VuorikariSuomen riistakeskus on yhteistyössä Turun yliopiston kanssa kartoittanut maanomistajien näkemyksiä hirvieläimistä ja riistataloudesta. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että Suomessa puolet maanomistajista suhtautuu kielteisesti hirviin eli he kokevat, että hirvikanta on liian suuri heidän tilansa lähialueilla.
Keskimääräistä suhtautumista hirviin näyttää kuitenkin ohjaavan muut tekijät kuin hirvien määrä alueella.
”Tulokset eivät kuitenkaan riipu hirvitiheydestä. Vuodesta 2001 vuoteen 2021 hirvikanta puolittui, mutta suhtautuminen hirviin säilyi kielteisenä ja mielipide muuttui vain 10 prosenttiyksikköä. Hirviä oli hirvitiheyden puolittumisesta huolimatta monen mielestä liikaa”, sanoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikael Wikström.
Vastaavasti vuodesta 2015 vuoteen 2021 hirvikanta laski 16 prosenttia, mutta kielteisesti hirviin suhtautuvien osuus kasvoi 21 prosenttiyksikköä.
Samaan aikaan kun hirvikannat laskivat, hirvieläimiä kuvattiin negatiivisella tavalla mediassa kolme kertaa useammin kuin positiivisella tavalla. Wikström uskookin, että tämä saattaa vaikuttaa maanomistajien suhtautumiseen.
”Todellisuudessa suuri osa maanomistajista on tyytyväisiä hirvipolitiikkaan.”
”Media antaa usein yksinkertaistetun kuvan metsän- ja maanomistajista ja tuo esille sitä, että maanomistajien mielestä hirviä on liikaa, vaikka todellisuudessa suuri osa maanomistajista on tyytyväisiä hirvipolitiikkaan.”
Vain neljäsosa oli tyytymättömiä hirvikannan hoitoon oman tilan lähiympäristössä. Neljäsosa oli myöskin tyytymätön siihen, miten maanomistajien näkemyksiä ja hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja otetaan huomioon metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Osuus maanomistajista, joka harrastaa tai on joskus harrastanut metsästystä on paikoin jopa 70 prosenttia, Suomen keskiarvon ollessa 47 prosenttia. Kuva: Sanne KatainenMetsästysharrastuksen myötä maanomistajat näkevät hirvieläinten korkean määrän myös myönteisenä asiana, eivätkä hirvet ole pelkästään vahinkojen aiheuttajia.
Selvityksen perusteella sellainen maanomistaja, joka harrastaa tai on harrastanut metsästystä tai joka saa korkeampaa rahallista korvausta metsästystoiminnasta maillaan, suhtautuu myönteisemmin hirvieläimiin kuin muut maanomistajat.
Suhtautumista hirviin voidaankin tutkimuksen mukaan muuttaa niin, että myös muut maanomistajat kuin metsästäjät hyötyvät hirvistä.
”Metsästysseurojen kannattaa antaa lihaa, maksaa vuoraa tai muulla tavoin huolehtia siitä, että maanomistaja saa hyötyä riistasta. Hirvieläinsaaliin suuruus tuo enemmän taloudellista hyötyä maanomistajalle ja sitä kautta lisäarvoa, joka näkyy suhtautumisessa hirviin”, Wikström kiteyttää.
Aihe oli esillä tammikuun lopussa järjestetyillä Riistapäivillä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
