• Jopa 71 prosenttia puretusta hirrestä voi päätyä uudelleenkäyttöön

    Puretusta hirren hyötykäytön lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin kierrätykseen liittyviä esteitä ja mahdollisuuksia osana rakennusalan kiertotaloutta.
    Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tutkimuksessa hirren siirtymistä suoraan uuteen käyttökohteeseen rakennusmateriaalina sellaisenaan, ei esimerkiksi energiakäyttöä. Kuvituskuva.
    Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tutkimuksessa hirren siirtymistä suoraan uuteen käyttökohteeseen rakennusmateriaalina sellaisenaan, ei esimerkiksi energiakäyttöä. Kuvituskuva. Kuva: Joel Rosenberg
    Metsä|Rakentaminen
    27.9.202613:00
    Henna Lääveri

    Jopa 71 prosenttia purettavasta hirsimateriaalista päätyy uudelleenkäyttöön.

    Tieto käy ilmi Janita Immosen tuoreesta rakennustekniikan tutkinto-ohjelman AMK-opinnäytetyöstä.

    Puretun hirren hyötykäytön lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä kartoitettiin kierrätykseen liittyviä esteitä ja mahdollisuuksia osana rakennusalan kiertotaloutta.

    Tutkimus toteutettiin kahdella verkkokyselyllä, jotka kohdistettiin kunnallisille rakennusvalvontaviranomaisille sekä purku- ja rakennusalan yrityksille.

    Aineisto käsitti yhteensä 89 vastaajaa ja 15 maakuntaa. Se on toistaiseksi yksi laajimmista alan nykytilaa kartoittavista aineistoista Suomessa.

    Jopa 71 prosenttia purettavasta hirsimateriaalista päätyy uudelleenkäyttöön.

    Prosenttiosuus 71 perustuu kierrätyshirttä aktiivisimmin hyödyntävien toimijoiden arvioon. Luku kuvaa alan parhaita käytäntöjä eikä koko toimialan keskiarvoa.

    Luvun voidaan Immosen mukaan kuitenkin katsoa osoittavan, että korkea kierrätysaste on käytännössä saavutettavissa.

    Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä hirren siirtymistä suoraan uuteen käyttökohteeseen rakennusmateriaalina sellaisenaan, ei esimerkiksi energiakäyttöä.

    Toimijoiden arvioiden mukaan hirttä päätyy uudelleen käytön lisäksi purkamisen jälkeen myyntiin kierrätysmateriaaleina (6 prosenttia), varastoon myöhempää käyttöä varten (4 prosenttia), jätteenkeräykseen (1 prosentti) tai energian tuotantoon (14 prosenttia).

    Muuhun purettua hirttää päätyy noin neljä prosenttia.

    Vertailukohtana voidaan Immosen mukaan käyttää lamellihirsiseinärakenteelle laadittua ympäristöselostetta RTS_191_22. Sen elinkaaren loppuvaiheen skenaariossa oletetaan 30 prosentin uudelleenkäyttöaste ja materiaalikierrätyksen osuudeksi nolla prosenttia

    ”Massiivihirrelle ei ole saatavilla vastaavaa tuoteryhmäkohtaista ympäristöselostetta. Tätä voidaan pitää merkittävänä puutteena, sillä lamellihirsi kehitettiin vasta 1980-luvulla, ja sitä vanhempi hirsirakennuskanta koostuu käytännössä kokonaan massiivihirrestä”, Immonen toteaa tiedotteessa.

    Eri kohteiden, alueiden ja toimijoiden välillä havaittiin merkittävää vaihtelua Kierrätysasteessa.

    Keskeisimmiksi esteiksi tunnistettiin purkukäytäntöjen erot, materiaalien epätasainen kunto, puutteellinen varastointi ja logistiikka sekä markkinoiden hajanaisuus.

    Aihe on Immosen mukaan ajankohtainen myös siksi, että rakentamisen sääntelyllä ohjataan alaa yhä vahvemmin kohti kiertotaloutta.

    ”Vuonna 2025 voimaan tulleessa rakentamislaissa korostetaan rakennusten vähähiilisyyttä, pitkäikäisyyttä ja materiaalien tehokasta hyödyntämistä. Samalla rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistetään EU:n kiertotaloustavoitteiden kautta.”

    Eri kohteiden, alueiden ja toimijoiden välillä havaittiin merkittävää vaihtelua Kierrätysasteessa. Keskeisimmiksi esteiksi tunnistettiin purkukäytäntöjen erot, materiaalien epätasainen kunto, puutteellinen varastointi ja logistiikka sekä markkinoiden hajanaisuus.

    Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan Immosen mukaan arvioida, että uudelleenkäytössä on merkittävää, vielä osittain hyödyntämätöntä potentiaalia.

    ”Kierrätysasteen parantamisen voidaan katsoa edellyttävän yhtenäisempiä purkukäytäntöjä, parempaa tiedon saatavuutta toimijoiden välillä sekä selkeämpää markkinoiden ja sääntelyn tarjoamaa ohjausta.”

    Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti kierrätysasteen systemaattisen mittaamisen kehittämiseksi, sillä alalta puuttuu toistaiseksi yhtenäinen seurantamalli.

    Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.

    Lisää aiheesta
    • Jovike Hirren Jouko Kemppainen esittelee itse tehtyä salvoskonetta.

      Rakentaminen | ”Minä niin tykkään näistä puuhommista” ‒ 69-vuotias Jouko Kemppainen rakentaa hirsirakennuksia Suomussalmella

      Tilaajalle
    • Pariskunnan mökki sijaitsee Rautavaarassa, Pohjois-Savossa. Kuvassa vanha kallistunut päärakennus.

      Rakentaminen ja remontointi | Lahonnut ja kallellaan ollut mökki muuttuu pala palalta unelmien paratiisiksi – Otto ja Riitta rakentavat lähes kaiken itse

      Tilaajalle
    • Suomi on maailman johtavia maita teollisessa hirsirakentamisessa.

      Talous | Hirsirakentajat pelkäävät kuoliniskua uudesta energiasääntelystä

      Tilaajalle
    • Vesa Lahtinen (vas.) veistää Jussi Pesoselle asuinrakennuksen runkoa. Järeät hirret on sahattu Pesosen oman metsän puista.

      Rakentaminen | Jussi Pesonen rakennuttaa uutta kotia oman metsänsä hirsistä – yhden pelkkahirren tilavuudeksi mitattiin 1,2 kuutiota

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    kiertotalous
    kierrätys
    hirsi
    rakennusala
    uudelleenkäyttö
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Konealan Gallup: Onko rakentamisen piristyminen näkynyt maarakennusalalla?

  • Suomessa infra-alalta eläköityy vuosittain noin 600 työntekijää enemmän kuin oppilaitoksista valmistuu uusia infra-alan ammattilaista vuodessa. Muuntokoulutuksella Destia ja Oamk haluavat vastata infra-alan osaajapulaan. Haku on alkanut ja koulutus alkaa 31.8.2026.

    Koneviesti | Helpotusta osaajapulaan – Destia ja Oamk aloittavat talonrakentajien infra-alan muuntokoulutuksen

  • Koneviesti | Lukijan idea: Rumpuputki sulaksi kotikonstein