Ennallistamisasetus jakaa mepit kahteen leiriin: Osa kiristäisi tavoitteita, osa kuoppaisi koko asetuksen

EU:n ennallistamisasetus on noussut otsikoihin yhä uudelleen sen jälkeen, kun se viime keväänä julkaistiin. Euroopan komissio arvioi, että asetuksen kustannukset Suomelle olisivat noin 930 miljoonaa euroa vuodessa.

Pelkona on myös ollut, että Suomen metsät museoidaan ja kunnat ja kaupungit joutuvat tiukkojen ennallistamistoimien kohteeksi, vaikka niistä löytyy enemmän vihreyttä kuin valtaosasta Keski-Euroopan kaupunkeja.

Viisi ennallistamiseen vihkiytynyttä henkilöä vastasi asetuksen nykytilanteeseen liittyviin kysymyksiin tänään perjantaina Euroopan parlamentin Suomen toimiston tilaisuudessa.

Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) kertoo, että asetus jakaa jo parlamentin maatalousvaliokunnassa puoleita ja jäsenmaita kahteen leiriin.

Parlamentin pääneuvottelija, espanjalainen sosiaalidemokraatti César Luena tahtoisi kiristää tavoitteita entisestään. Parlamentin suurin ryhmittymä EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomusmepit, haluaisi hylätä asetuksen kokonaan.

”Jos esityksestä lähtökohtaisen laajaa hyvää haetaan, niin se on ollut niin kuohuttava, että se on tuonut EU-keskustelun jäsenmaihin”, Katainen sanoo.

”Tavoitteet ovat hyviä ja tärkeitä. Niiden pitää olla realistisesti toteutettavissa, jotta kaikki tahot voivat niihin sitoutua.”

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) ei jaa parlamenttiryhmänsä näkemystä ennallistamisasetuksen hautaamisesta. Hänen mukaansa vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet olisivat jo tehonneet, jos niistä olisi riittävästi hyötyä.

”Luonnon monimuotoisuuden katoamisen kustannukset ovat moninkertaisia siihen nähden, millaiset kustannukset ennallistamisesta tulee”, Pietikäinen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ohjelmajohtaja, erikoistutkija Meri Kallasvuo kertoo Luken laatimista kustannusarvioista. Ennallistaminen koskisi 2–5 miljoonaa hehtaaria ja vuotuiset kustannukset olisivat noin 500 miljoona euroa. Kokonaiskustannukset nousevat noin 13–19 miljardiin euroon.

”Vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät ole tuottaneet riittävää tulosta. Ylhäältä päin tulevalle sääntelylle voi olla paikkansa”, Kallasvuo arvioi. Hän kuitenkin painottaa kansallisen säätelyvaran tarvetta.

Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki pohtii, ymmärretäänkö EU-tasolla pohjoismaista metsäpolitiikkaa.

”Kaikille jäsenmaille metsäkysymykset eivät ole yhtä tärkeitä kuin suomalaisille”, Rantamäki muistuttaa. Hänen mukaansa eri mailla on omat prioriteetit, ja EU:ssa jäsenmaiden välillä on kilpajuoksua siinä, mitkä asiat saadaan läpi.

”Asetuksessa määritellään metsä- ja maatalousekosysteemeille indikaattoreita, joista jäsenmaiden tulee raportoida komission suuntaan kehitystä. Ne ovat suoraan metsienkäyttöä ohjaavia. Siinä mielessä ennallistamisasetuksessa on metsien käyttöä rajoittava ominaisuus.”

Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen huomauttaa, että myös kaupunkiolosuhteet ovat Suomessa varsin erilaiset kuin eteläisemmässä Euroopassa.

Riipisen mukaan EU-tasolta tulevassa ohjeistuksessa tulisi muistaa, että valtaosa säätelystä pannaan toimeen kunnissa ja kaupungeissa.

”Jokaisella on oikeus vaikuttaa omaa elinympäristöä koskeviin päätöksiin”, Riipinen sanoo. Hän on kuitenkin Kataisen kanssa samaa mieltä siitä, että ennallistamisasetus on onnistuneesti saavuttanut kaikki toimijat.