Tekoäly voi varoittaa kuljettajaa upottamasta metsäkonetta – kertoo edullisimman reitin metsässä

Tekoäly voi tulevaisuudessa ennustaa maaston kulkukelpoisuuden jo ennen puunkorjuuta. Kosteista paikoista varoittamisen lisäksi tekoäly auttaa suunnittelemaan edullisimman kuljetusreitin.

Helsingin yliopiston tutkijoiden tavoitteena on, että jatkossa tekoäly auttaa konekuskia valitsemaan sekä puunkorjuun että luonnon kannalta parhaan reitin metsässä. Samalla metsäkone saadaan kulkemaan kevyemmin, kuluttamaan vähemmän polttoainetta ja jättämään metsään pienemmät ajourat.

”Tieto auttaa reitin optimoinnissa ja avustaa kuljettajaa kertomalla esimerkiksi, missä maasto upottaa liikaa”, sanoo Suomen Akatemian tutkimushanketta johtava professori Jukka Heikkonen.

Puunkorjuu tulee suunnitella niin, että ajourien syntyminen pysyy maltillisena, Heikkonen toteaa forest.fin haastattelussa.

Syvässä kulkeminen lisää metsäkoneen polttoaineen kulutusta ja kustannuksia. Mitä pehmeämpi maasto, sen isompi on kulkuvastus ja sitä todennäköisempiä maaperävauriot ovat.

Koneen jättämät ajourat harmittavat metsänomistajia ja muita maastossa liikkuvia. Ne ovat rumia, mutta ne myös haittaavat metsän kasvua ja lisäävät tautiriskejä.

Metsälain mukaan hakkuukohteelle syntyvän uran pituudesta enintään viidennes saa olla yli kymmenen senttiä syvää. Turvemailla lukema on kaksikymmentä senttiä.

Maaston kulkukelpoisuuteen vaikuttavat muun muassa maaperän kantavuus, maaston jyrkkyys sekä alueet, joihin ei koneella saa mennä.

Kulkukelpoisuuden kannalta merkitseviä tekijöitä ovat myös maastotyyppi, kasvillisuus, ilmasto, sää, maanpinnan kosteus sekä puunkorjuussa käytetyt koneet.

Tutkimuksen mukaan metsäkoneen kulkuvastus on suuri notkoissa ja hienojakoisilla mailla. Maaperän kosteus kasvattaa vastusta. Kosteuteen vaikuttavat puolestaan sääolot sekä lumen sulaminen, sade ja haihtuminen.

Heikkosen mukaan kulkukelpoisuuden ja hakkuukoneen vierintävastuksen avulla voidaan tuottaa kulkukelpoisuuskartta hakkuu-urille. Sen avulla voidaan suunnitella kuormatraktorin reitti ja ajoittaa korjuu.

Tutkimusta varten on kerätty tietoa eteläisessä Suomessa.

”Maaperän kosteuden ja metsäkoneen kulkuvastuksen avulla voidaan tehdä metsähydrologinen malli kaikkialle Suomeen. Metsäkoneen keräämää maastotietoa käytetään yleistämään tietoa vastaavista maastoista soveltamalla muun muassa metsävaratietoa”, Heikkonen sanoo.

Heikkonen muistuttaa, että metsä on koneelle haasteellinen ympäristö. Etenkin kun metsään on mentävä, vaikka sataisi, olisi pakkanen, lunta, sumua ja kivikko.

Tavoitteena on, että puunkorjuussa tiedettäisiin, minne mennä ja milloin. Tieto auttaisi sekä hakkuukohteen suunnittelijaa että metsäkoneenkuljettajaa metsässä.