Rehevillä järvillä tarjolla markkinarako – valtavista särkikalasaaliista saisi herkkuja ihmisille tai lemmikeille

Vihdin ja Lohjan alueella sijaitseva Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi. Hiidenveden rehevöitymistä on ratkottu hoitokalastushankkeessa vuosien 1996–2004 aikana, kunnes se lopetettiin kannattamattomana.

Pelkkä hoitokalastus tuskin riittää hillitsemään Hiidenveden rehevöitymistä. Asia selviää tuoreesta Hiidenveden hoitokalastusselvityksestä. Jotta hoitokalastuksella tehtävällä ravinteiden poistamisella järvestä olisi vaikutusta, myös valuma-alueelta tulevaa kuormitusta pitäisi saada vähennettyä. Hiidenvesi voisi hyötyä, jos molempia toimia tehtäisiin samanaikaisesti.

”Yhtä aikaa toteutettuna kunnostustoimiin tarvittaisiin lisää rahoitusta ja sen pitäisi olla pitkäkestoista. Ennusteiden mukaan ulkoinen kuormitus uhkaa vääjäämättä nousta merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Samaan aikaan sisäinen kuormitus järvessä on jopa kertaluokkaa suurempaa. Kustannustehokasta olisi, jos Hiidenvedellä saataisiin käynnistettyä talkoovoimin tehtävä hoitokalastus, esimerkiksi paunetti- tai katiskapyynti”, selvityksestä vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n eli LUVYn vesistö- ja kala-asiantuntija Jussi Vesterinen pohtii Luvyn tiedotteessa.

Selvityksessä pohditaan myös taloudellisesti kannattavaa hoitokalastusmallia, joka pohjautuisi särkikalan kaupalliseen pyyntiin. Ketjun lopputuote voisi olla esimerkiksi elintarvike ihmisille tai vaikka lemmikeille. Tähän voisi olla Hiidenvedellä hyvin potentiaalia.

Särkikalaa voisi hyödyntää lemmikkien ruoan raaka-aineena. Kuva: Rami Marjamäki

”Hiidenvesi Uudenmaan toisiksi suurimpana ja vieläpä rehevänä järvenä tuottaa särkikalaa sellaisia määriä, että raaka-aine ei helposti lopu. Siihen ei kyetty edes tehokalastushankkeessa aikanaan. Kalan keskikoko usein hoitokalastuksen myötä pienenee, mutta pienen kalan prosessointiinkin on kehitteillä uusia menetelmiä”, Vesterinen lisää.