Raakuille perustetaan omia lastentarhoja Ruonanjoella
Etelä-Suomessa on vain yksi joki, jossa raakut kykenevät lisääntymään.
Ruonanjokeen lisätty puumateriaali sitoo kulkeutuvaa kiintoainetta ja saa aikaan virtaus- ja syvyysvaihteluita. Kuvassa on esimerkki asennetusta altakaivajasta, joka puhdistaa joen pohjaa ja luo elinympäristöjä kaloille. Kuva: Katja Vainionpää, Pirkanmaan ELY-keskusErittäin uhanalaiset ja rauhoitetut jokihelmisimpukat eli raakut pystyvät lisääntymään Etelä-Suomessa vain yhdessä ainoassa joessa.
Tuo joki on Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajalla sijaitseva Ruonanjoki.
Joen raakkukanta on kuitenkin taantunut. Sen raakkupopulaatio kuuluu elinvoimaisuudeltaan luokkaan ei-elinvoimainen tai osittain elinvoimainen.
Nyt jokea kunnostetaan lisäämällä sinne puumateriaalia, kiveämällä, suojaamalla jokipenkkoja eroosiolta sekä ennallistamalla kutualueita. Lisäksi perustetaan niin sanottuja raakkulastentarhoja eli raakun poikasille soveltuvia elinympäristöjä.
Kunnostuksen tavoitteena on lisätä raakulle ja sen isäntäkalalle, taimenelle, soveltuvia elinympäristöjä ja saada sekä raakku että taimen lisääntymään.
Viimeisin Ruonanjoen raakkukannan kartoitus tehtiin vuonna 2019. Tuolloin määräksi saatiin noin 45 000 raakkua.
Kunnostukset ovat osa EU-rahoitteista Life Revives -hanketta, jossa parannetaan jokihelmisimpukan ja taimenen elinympäristöjä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
