Yhden miehen metsurityöstä kasvoi menestyvä koneyritys

Antti Toljanderin vuonna 2013 perustama Metsäkuutio oy hakkaa etupäässä harvennuksia Keski-Suomessa. Keikkaa on heitetty myös Pirkanmaan ja Etelä-Savon leimikoille.

Yritystä on kasvatettu tasaiseen tahtiin yhden miehen metsuripalveluita tarjoavasta toiminimestä 25 ammattilaista työllistäväksi koneyritykseksi. Konekanta koostuu kolmesta Ponsse Scorpion hakkuukoneesta sekä saman merkin neljästä ajokoneesta.

Savotoinnissa ja maanmuokkaustyössä on käytössä kolme 14 tonnin telakonetta. Koneiden siirrot hoidetaan kahdella ritiläautolla.

”Muusikkohan minusta piti alun perin tulla, mutta huono todistuksen keskiarvo esti konservatorioon pääsyn. Onneksi velipoika houkutteli minut peruskoulun jälkeen metsätöihin”, Toljander kertoo.

Työ metsässä tuntui mieluisalle. Ensin Toljander perusti toiminimen ja palkkasi ystävänsä töihin. Pian perustettiin yhdessä osakeyhtiö ja jatkettiin raivauksia.

Puolen vuoden kuluttua mukaan tulivat konehommat.

”Kaverini ei innostunut konehommista, joten jatkoin osakeyhtiössä yksin. Vuodessa sain raivaussahalla sahatuksi ensimmäisen metsäkoneen käsirahan irti. Tiukillahan se talous oli, mutta eipä siinä muukaan auttanut.”

Metsäkoneen kuljettaja on vastuussa työnantajalleen mutta myös metsänomistajille ja puun ostaneelle yhtiöllekin. Kuva: Visa Vilkuna

Vaikka yritys on kasvanut konetyön suuntaan, metsurityö on edelleen tärkeä osa yrityksen palveluita. Kymmenkunta Metsäkuution ammattilaista tekee nykyään työtä raivureilla ja moottorisahoilla.

Toljanderin kokemuksen mukaan esimerkiksi pihapuiden kaadoissa, erikoiskohteissa ja ennakkoraivauksissa omat metsurit ovat joustava tapa palvella asiakkaita.

Harvennuksia tehdään pääosin yksityisten metsänomistajien leimikoissa, joissa Metsäkuution vastuu on rajattu hakkuuseen ja metsäkuljetukseen. Tärkeimpinä toimeksiantajina ovat Laania ja Harvestia.

Leudon talven ja mittavien varastojen takia energiapuun hakkuuseen tuli kevättalvella äkkipysähdys. Tiedossa ei ole, milloin leimikoita pääsee taas harventamaan.

Neljännes savotoinnista on niin sanottua infraa eli sähkölinjojen, tienvarsien ja erilaisten rakennusalueiden puun poistoa. Toljander kertoo myös ostavansa jonkin verran harvennusleimikoita pystyyn.

Yrityksellä on oma terminaali, johon kaikki itse hankittu puu risuista tukkeihin varastoidaan myöhempää markkinointia varten.

Ennen harvennustyön aloittamista työsuunnitelma käydään läpi metsänomistajan kanssa. Erikoistoiveet otetaan aina huomioon, sillä esimerkiksi jäljelle jäävässä puumäärässä metsänomistajien mielipiteet vaihtelevat.

”Harvennuksien teko on korkeaa ammattitaitoa vaativa työ. Onnistumisen arvioi metsänomistaja harvennetun leimikon nähtyään”, Toljander sanoo.

”Toistaiseksi olemme kyenneet pitämään asiakastyytyväisyyden hyvänä, mikä on myös taannut seuraavat savotat ja tasaisen työkuorman.”

Metsäkuution kaikkien kolmen hakkuukoneen H6-kaatopää on varustettu joukkokäsittelylaitteella, jolla ohuiden runkojen keräily risunipuksi onnistuu vaivattomasti. Samaa hakkuupäätä voidaan käyttää järeiden puiden uudistushakkuussa, sillä joukkokäsittelylaite ei rajoita hakkuupään käyttöä.

Pienimmät puut kerätään telakaivuriin yhdistetyllä giljotiinikouralla ennen varsinaisen monitoimikoneen tuloa palstalle.

Työvoimapulasta yritys ei ole kärsinyt. Päinvastoin, viime aikoina entistä useammat ammattilaiset ovat kyselleet töitä yrityksessä.

”Meidän henkilökuntamme muodostaa tiiviin ja yhteisöllisen ammattilaisten joukon, jota voitaneen myös lahkoksi kutsua.”