Metsämaan muokkaus kasvussa – tämä menetelmä noussut vallitsevaksi

Metsämaata muokattiin viime vuonna selvästi edellisiä vuosia enemmän. Suosituimmaksi muokkausmenetelmäksi on noussut mätästys.

Metsänomistajien into puukauppoihin ja metsänhoitotöihin vaihtelee suuresti vuosittain. Hakkuissa kovimmat vuodet osuivat vuosikymmenen vaihteeseen.

Sen jälkeen myös istutukset ja niitä edeltävät istutusalojen maanmuokkaukset lisääntyivät.

Äestys sopii vettä läpäiseville maille. Kuva: Jyrki Luukkonen

Viime vuonna metsämaata muokattiin selvästi aiempia vuosia enemmän. Luonnonvarakeskuksen mukaan muokkausala kasvoi lähes viidenneksellä edeltävän viiden vuoden keskiarvoon verrattuna.

Maanmuokkauksia tehtiin 110 000 hehtaarilla. Edellisen kerran vastaavissa lukemissa käytiin vuonna 2014.

Maanmuokkaus helpottaa istutustyötä ja samalla se varmistaa taimien nopean kasvuunlähdön. Luontaisessa uudistamissa ja kylvössä se parantaa siementen itämistä.

Aiemmin maanmuokkauksessa käytettiin paljon äestystä. Tällä vuosituhannella valtamenetelmäksi on noussut mätästys.

Viime vuonna useampi kuin kaksi kolmesta maanmuokkauskohteesta mätästettiin. Se on toimiva menetelmä etenkin rehevien maiden kuusen istutuksessa.

Äestyksen osuus on pudonnut noin viidennekseen. Äestyksessä kivennäismaata paljastetaan kevyesti. Sitä käytetään etenkin kylvössä ja metsän luontaisessa uudistamisessa.

Menetelmä sopii vettä läpäiseville karkeahkoille maille. Äestys ei sovi turvemaille.

Muokkausmenetelmän valinta on maalajista ja kasvupaikan vesitaloudesta riippuvaisia. Maaperältään vaihtelevilla uudistamisaloilla voi olla tarpeen käyttää useampia maanmuokkausmenetelmiä.

Mätästyksen ja äestyksen lisäksi maanmuokkauksessa käytetään laikutusta, joka sopii myös turvemaille. Sen osuus on viime vuosina pyörinyt kymmenen prosentin tietämissä.