Koulutettu metsästäjä tietää, jos lihassa on ihmiselle vaarallisia muutoksia ja osaa käsitellä riistaa hygieenisesti. Kuva: Sami Karppinen
Näin riistalihan laatu säilyy erinomaisena: Jo metsästystilanteessa on syytä olla tarkkana
Kaikki riistan käsittelyn vaiheet täytyy suorittaa metsästettäessä huolellisesti, jotta liha pysyy paitsi syömäkelpoisena myös laadultaan hyvänä.TilaajalleValkeala
Metsästyksessä liikaa rasittuneen eläimen liha voi olla niin sanottua tervalihaa, joka ei kestä kylmäsäilytystä. Liha kannattaa käsitellä heti ruhon jäähtymisen jälkeen. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääLihan laatuun voidaan jo vaikuttaa metsästystilanteessa. Riistaeläimen mahdollisimman pieni rasittaminen on paitsi eettistä, mutta vaikuttaa samalla myös lihan laatuun.
”Jos eläintä jahdataan liian pitkään, eläin menee maitohapoille ja sen lihasta tulee niin sanottua tervalihaa, joka pilaantuu herkemmin. Kyttäysmetsästys tai maltillinen ajo ovat siksi hyviä valintoja”, metsästyksen hygieniaan tarkoin perehtynyt Vesa Hermunen toteaa.
”Itse ammunta on kuitenkin hygieniankin suhteen kaikista tärkein vaihe, sillä siinä tehdään yleensä isoimmat virheet.”
”Varsinaisessa metsästystilanteessa hygienia lähtee siitä, että ammutaan hyvä riistalaukaus oikeaan paikkaan eli vitaalialueelle. Hyvälaatuinen kupariluoti on tällöin paras vaihtoehto. Jos laukaus osuu suolille, se heikentää aina lihan laatua ja määrää. Jos suoliston sisältö pääsee leviämään, samalla leviävät myös suolistobakteerit.”
Toinen yleinen virhe on se, että suolistettaessa puhkotaan vahingossa suolet.
”Homma pitää tehdä rauhallisesti. Tulisi muistaa, että siinä vaiheessa ei ole enää kiirettä.”
Eläimen kuljetukseen pitäisi kiinnittää myös huomiota. Huonoin vaihtoehto on raahata ruhoa maata pitkin ja kuljettaa sitä suojaamatta peräkärryssä.
”Itse kuljetan eläimen ammunnan jälkeen muovipulkassa, joka on helppo nostaa autoon tai peräkärryyn. Näin eläimen nahka ei paskaannu. Esimerkiksi villisika on yleensä aina savinen, joten se kannattaa aina pestä.”
Tärkeä hygieniasääntö on, että taljan ulkopinta ja sitä koskeneet välineet tai kädet eivät missään vaiheessa saa koskettaa lihaa. Jos käytetty veitsi tai kertakäyttöhanska likaantuu, tilalle pitää aina ottaa uusi.
Kun eläin avataan, tulee samalla tarkistaa sisäelimet, jotta eläimessä ei ole tauteja. Hermunen muistuttaa, että eläinten sairauksien ja tautien havaitseminen on oleellista lihan käyttökelpoisuutta arvioitaessa.
”Jos sisäelimissä on jotakin omituisen näköistä, pitää selvittää, mistä on kyse. On hyvä tietää, että esimerkiksi melkein kaikilla villisioilla on suolinkaisia ja ne ovat normaaleja löytöjä.”
Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus verkossa on kaikille metsästäjille hyödyllinen verkkokoulutus riistan sairauksista ja ravinnoksi käytettävästä lihasta. Koulutettu metsästäjä tietää, jos lihassa on ihmiselle vaarallisia muutoksia.
Vesa Hermusella on aina pakki, jossa on riistalihan käsittelyyn tarvittavat välineet. Kuva: Eija VallinheimoVesa Hermunen kehottaa vaihtamaan erilaisia vinkkejä ja oppeja muiden metsästäjien kanssa. Mitkä kaksi hygieniaan liittyvää vinkkiä hän antaisi muille?
”Ensimmäinen voisi olla se, että kylmiössä riistaeläin kannattaa laittaa roikkumaan rullakon sisälle, ja kietoa muovia häkin ympärille. Näin ruho ei pääse kuivamaan liikaa. Se parantaa yllättävän paljon lihan laatua.”
”Toinen hyvä käytännön vinkki on, se, että kannattaa pitää valmiudessa aina pakkia, jossa on kaikki tarpeelliset välineet. Näin mitään tärkeää ei unohdu. Omasta pakistani löytyy aina yleensä seitsemän erilaista puukkoa sekä veitsenteroitin. Mukana on aina myös useita kertakäyttöhanskoja, viiltosuojahanskat, villisikojen trikiini ja asf-näytepusseja, otsalamppu, timanttiviila, lihakoukkuja, muovipusseja ja merkintälappuja, joiden avulla pysyy kärryillä siitä, mistä siasta mikäkin näyte on otettu.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
