Riistakurssi voidaan aloittavaa vaikkapa opettelemalla peuran paloittelu. Kuva: Sanne Katainen
Hyvästä riistaruoasta vastapainoa suurten peurakantojen kielteisille vaikutuksille
Salon Angelniemellä toimii tiettävästi Suomen ainoa riistakurssiravintola. Tässä ravintolassa hyödynnetään tiheän valkohäntäpeurakannan tuomia mahdollisuuksia eikä vain voivotella peuroista aiheutuvia haittoja.TilaajalleSalo
Metsästäjä-kirjailija Aleksi Lumme oli Riista-Ateljeen keittiössä opettelemassa valkohäntäpeuran käsittelyä. Taustalla riistakokki Martin Hägglund ja Petteri Kantola. Kuva: Sanne KatainenJulkisuudessa puhutaan usein valkohäntäpeurojen negatiivisista vaikutuksista eli kolareista ja maatalousvahingoista. Moni näkee valkohäntäpeuroissa myös hyötyjä.
”Jos katsotaan toisesta kulmasta, pelkästään Varsinais-Suomessa peuran lihaa on tarjolla miljoona kiloa. Lihan arvoksi lasketaan pelkästään Varsinais-Suomessa 8,3 miljoonaa euroa. Vahinkojen vastapainoksi hyödyt ovat suuret ja mahdollisuudet vielä suuremmat”, pohdiskelee Angelniemellä riistakurssiravintolaa pitävä kokki Martin Hägglund.
Monen mielestä valkohäntäpeura on tehnyt Varsinais-Suomesta riistamaakunnan, joka yhdistää harvenevan maaseudun ihmisiä ja luo sosiaalista elämää. Lihan rahallisen arvon päälle tulee tällöin myös virkistysarvoja.
”Jos peuran haittaeläinstatus saataisiin poistettua, voitaisiin nähdä ongelmien sijasta myös hyötyjä. Hyvä ruoka on mielestäni yksi parhaista keinoista mielikuvien muuttamisessa, sillä valkohäntäpeuran liha on yksinkertaisesti herkullista”, Hägglund tähdentää.
Hägglund otaksuu, että jos riistasta pääsisi helpommin nauttimaan muutkin kuin metsästäjät, valkohäntäpeuran arvostus nousisi. Tämä on myös Hägglundin omistaman ravintolan perimmäinen tarkoitus.
Riista-Ateljee -ravintola tarjoaa asiakkailleen laadukkaita riistaruokakursseja. Kursseilla opetellaan käsittelemään riistalihaa ja valmistamaan riistasta monenlaisia aterioita.
Riistapatee syntyy vuoraamalla vuoka pekonisiivuilla ja täyttämällä se jauhelihamassalla. Kuva: Sanne Katainen”Aina kun syömme riistaa, perehdymme myös kyseiseen riistalajiin ja sen valmistukseen keittiössä. Kurssit rakennetaan asiakkaiden esittämien toiveiden pohjalta. Aiheita voivat olla tietyn saaliin käsittely tai tiettyjen riistaruokien valmistus omien kiinnostuskohteiden mukaan.”
”Panostamme hyvään palveluun ja laadukkaista lähialueen raaka-aineista valmistettuun ruokaan. Käytämme mahdollisuuksien mukaan aina sesongeittain vaihtuvaa lähiruokaa.”
Päivän kokkailun jälkeen riistaruokaa päästiin maistelemaan. Riistakokki Martin Hägglundin mielestä ruoka on yksi tapa auttaa näkemään valkohäntäpeurat enemmän hyötynä kuin haittana. Kuva: Sanne KatainenAngelniemellä makumaailmaan kuuluvat omenat ja mansikat, sillä niitä viljellään omalla kylällä. Siksi niitä käytetään myös ravintolassa vuodenajan mukaan varioiden.
Hägglund muistuttaa, että riistaliha tarjoaa myös mahdollisuuden kasvattaa kestävyyttä ja omavaraisuutta Suomen ruokajärjestelmässä.
”Lähiruoka, villiruoka ja lyhyet toimitusketjut yhdistettynä paikalliseen logistiikkaan tuottavat myös ympäristön ja ilmaston kannalta kestävän mallin.”
”Maaseudut voisivat olla täynnä tällaisia riistakoulutusravintoloita, jotka tarjoavat paikallista lähiruokaa. Riistakurssiravintolaa eivät koske samanlaiset rajoitukset kuin tavallisia ravintoloita, joten toiminta on vapaampaa ja vähemmän säädeltyä. Sen takia myös perustamis- ja ylläpitokustannukset voidaan pitää aisoissa”, Hägglund vinkkaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
