Metsälannoituksen tuplaamisesta seuraava kasvu kuittaisi Suomen puolentoista vuoden hiilipäästöt – uusi hanke selvittää lannoituksen mahdollisuuksia

Metsän lannoitus lisää puuston kasuva, parantaa metsätalouden kannattavuutta ja kasvattaa hiilinieluja, Suomen metsäkeskus kertoo tiedotteessa. Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Metsäteho alkavat selvittää, millaiset metsät soveltuvat lannoitettavaksi parhaiten.

Metsäkeskuksen mukaan lannoitukset tulee kohdentaa kohteille, joissa lannoituksen kasvua ja hiilensidontaa lisäävät vaikutukset ovat voimakkaimpia, mutta ympäristövaikutukset mahdollisimman pieniä.

Vuonna 2020 lannoituksia tehtiin noin 75 000 hehtaarille. Alustavien arvioiden mukaan kivennäismailla on noin 6 miljoonaa hehtaaria lannoituskelpoisia metsiä.

Jos vuotuinen lannoituspinta-ala tuplattaisiin, lannoitettavaa pinta-alaa riittäisi noin 40 vuodeksi ilman, että samoja kohteita tarvitsisi lannoittaa uudelleen.

Lannoituksen jälkeen seuraavalla kymmenvuotiskaudella runkopuun lisäkasvu olisi noin 90 miljoonaa kuutiometriä. Se vastaa yli puolentoista vuoden kokonaishiilipäästöjä Suomessa.

Metsäkeskuksen, Luken ja Metsätehon kehittämishanke, Kohdennetulla metsänlannoituksella kestävää kasvua ja hiilensidontaa (Kome), tuottaa metsäalan toimijoille ja metsänomistajille kriteerit metsänlannoituksen taloudellisesti ja ekologisesti kestävään kohdentamiseen.

Hanke koostaa yhteen ajantasaista tutkimustietoa lannoituksen hyödyistä ja haitoista. Osana hanketta tehdään pitäaikaisia lannoituskokeita kivennäis- ja turvemailla.

Tutkimuksen pohjalta hanke laatii kriteerit metsänlannoituskohteille. Niiden avulla voi tulevaisuudessa määrittää lannoitukseen sopivat kohteet. Sopivien kohteiden paikantamiseen käytetään myös avointa paikkatietoa.