• Ympäristömuutos uhkaa ainoaa laulukaskasta, jonka sirinää voi kuulla Suomessa

    Harjumetsien muutokset ja niittyjen umpeenkasvu uhkaavat päättää Vuoden hyönteiseksi valitun vuorilaulukaskaan tarun.
    Vuorilaulukaskaan siritys on ihmiskorvin kuultavissa.
    Vuorilaulukaskaan siritys on ihmiskorvin kuultavissa. Kuva: Håkan Söderholm
    Metsä|Luonto
    28.6.202416:00
    Jarmo Palokallio

    Suomen Hyönteisseuran valinta vuoden hyönteiseksi on uhanalainen vuorilaulukaskas. Laji on ainut Suomessa tavattavista kaskaista, jonka siritys on ihmiskorvin kuultavissa.

    Vuorilaulukaskas on isokokoinen ja tumma hyönteinen, jolla on pitkät, läpinäkyvät siivet. Se on luokiteltu vaarantuneeksi ja erityisesti suojeltavaksi hyönteislajiksi, sillä sen elinympäristöt ovat vuosikymmenten saatossa vähentyneet merkittävästi.

    Vuorilaulukaskas elää paahteisilla, kuivilla niityillä ja aurinkoisissa, avoimissa rinnemetsissä. Harjumetsien muutokset ja niittyjen umpeenkasvu uhkaavat vuorilaulukaskaan esiintymistä.

    Vuorilaulukaskas on noin 2–3 senttimetriä pitkä ja sen siipiväli on 4–5 senttiä. Hyönteisen ruumis on tumma, takaruumiin selkäkilvet ovat kärjestään oranssit ja sillä on suuret, läpinäkyvät siivet, joissa on musta siipisuonitus.

    Vuorilaulukaskaan aikuisten ääntely on tasaista sirinää, jota voi kuulla touko-heinäkuussa. Ääntelyllä koiraat houkuttelevat naaraita puoleensa.

    Vuorilaulukaskaan toukkakuori.
    Vuorilaulukaskaan toukkakuori. Kuva: Håkan Söderholm

    Vuorilaulukaskaan toukat elävät useita vuosia maan alla, ja ne käyttävät ravinnokseen puiden ja pensaiden juurinesteitä.

    Yhdysvalloissa on tänä vuonna tiedossa miljardien kaskaiden massaesiintyminen, kun vuosia maan alla viettäneet hyönteiset vihdoin nousevat maan pinnalle.

    ”Haluamme tästä syystä kertoa, että Suomenkin luonnosta löytyy isokokoisia, ääntä pitäviä kaskaita, jotka viettävät monta vuotta toukkavaiheestaan maan alla”, sanoo Heidi Viljanen Suomen Hyönteisseurasta.

    Suomessa vuorilaulukaskasta esiintyy enää vain paikoittain Raaseporin ja Lohjan kuntien alueella. Vielä 1920-luvulla laji tunnettiin Pohjois-Savostakin.

    Hyönteisseura toivoo, että Vuoden hyönteisen valinta innostaa ihmisiä tutustumaan hyönteisten kiehtovaan maailmaan ja ymmärtämään paremmin hyönteisten merkitystä luonnossa sekä ihmisten kannalta.

    Lisää aiheesta
    • Sokkopaarmauros ja -naaras ovat toistensa näköisiä muiden paarmojen tavoin. Urokset saavat ravintonsa kasvien nesteistä, kun taas naaraat etsivät veriateriaa lisääntyäkseen.

      Eläimet ja kasvit | Paarma hämmentyy seepran raidoista, joten kannattaako mökillä pukeutua erotuomarin paitaan? Näin vastaa tutkija, joka löysi pari vuotta sitten uuden paarmalajin

    • Luonnontieteellinen keskusmuseo haastaa havaitsemaan kasvi-, sieni- ja hyönteislajeja.

      Luonto | Luonnontuntijat saivat haasteen − ehditkö havaita 100 hyönteis- tai kasvilajia vuodessa?

    • Jos pronssijalosoukon kaltainen tuholainen pääsisi iskemään Suomessa, siitä on Luken tutkija Heikki Nuortevan mukaan vielä kohtuullisen pitkä matka laajoihin tuhoihin koko maassa. Nuorteva arvoi asiaa Forest.fi-sivustolla.

      Metsänhoito | Ruotsalaistutkijat varoittivat koivuntuhoajasta – Luken tutkija rauhoittelee pelkoja

      Tilaajalle
    • Lumikorento on kärsäkorentojen lahkoon kuuluva lentokyvytön hyönteinen.

      Luonto | Hyönteisiä keskellä talvea hangen päällä? Suonissa virtaava aine pitää sitkeimmät lajit hengissä pakkasillakin

    • Manna Insectin prosessiasiantuntija Eerik Haukkala ja toimitusjohtaja Ykä Marjanen tarkastelemassa toukkien kasvuvaihetta.

      Tekniikka | Suomalaisen startup-yrityksen tekniikka mullistaa hyönteisten kasvatuksen rehuksi – yksi hyönteiskontti tuottaa yhtä paljon proteiinia kuin neljä hehtaaria soijapeltoa

      Tilaajalle
    • Niin sensaatiouutisoinnissa kuin aiheen tutkimuksessakin toistuvat negatiiviset kohtaamiset ja ampiaisten aggressiivisuus ihmistä kohtaan.

      Luonto | Verenimijöitä, sekasyöjiä ja sokerille persoja herkkusuita – kesän ötököiden epämiellyttävyys ihmisen silmissä syntyy elintapojen ja -tilojen yhteentörmäyksestä

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle