• Metsämaa kiinnostaa edelleen ostajia ‒ tällaisia hintoja niistä maksetaan

    Viime vuonna metsätilojen kauppoja solmittiin edellisvuotta vilkkaammin.
    Tilaajalle
    Viime vuoden kovinta hintakisaa käytiin 5‒10 hehtaarin metsäpalstoista.
    Viime vuoden kovinta hintakisaa käytiin 5‒10 hehtaarin metsäpalstoista. Kuva: Risto Jussila
    Metsä|Metsä
    25.2.202609:29
    Jarmo Palokallio

    Talouden taantuma ei iskenyt täydellä voimalla metsätilojen kauppaan vielä viime vuonnakaan. Metsäkauppojen määrä pikemminkin nousi kuin väheni, kertoo Maanmittauslaitoksen tilasto.

    Tavalliseen tapaan sekä metsätilojen määrät että hinnat vaihtelivat suuresti alueittain. Hintaan vaikuttivat tilojen koko, sijainti ja tietenkin hakattavissa oleva puumäärä.

    Yleisesti tiedossa on sekin, että omaan tilaan rajoittuvista tiloista voidaan tarjota enemmän kuin muista. Sillä parannetaan tilarakennetta ja haetaan kustannushyötyjä.

    Metsätilakauppojen määrä kasvoi viime vuonna.
    Metsätilakauppojen määrä kasvoi viime vuonna. Kuva: Sanne Katainen

    Yli kaksi hehtaaria laajojen puhtaiden metsätilojen kauppoja tehtiin viime vuonna eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä ostajan löysi 645 metsätilaa. Ahvenanmaalla kauppoja solmittiin 16 metsätilasta.

    Etelä-Suomessa hintaykköseksi nousi Uusimaa. Siellä metsämaasta maksettiin keskimäärin 6657 euroa hehtaarilta. Tilojen keskikoko oli lähellä 20 hehtaaria.

    Toiseksi kalleinta metsämaa oli Kanta-Hämeessä. Myös Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä metsätilojen keskimääräiset hehtaarihinnat kipusivat yli 6 000 euroon.

    Maan pohjoisosissa Kainuussa metsätiloista maksettiin lähes 3 000 euron hehtaarihintaa. Siellä tilojen keskikoko oli maan suurin, 88 hehtaaria.

    Lapissa metsätiloista maksettiin keskimäärin noin 1 500 euron hehtaarihintoja. Lappilaisten metsätilojen keskikoko oli 50 hehtaarin tuntumassa.

    Tiukinta kisaa käytiin 5‒10 hehtaarin metsäpalstoista. Niistä maksettiin Uudellamaalla keskimäärin 7 310 euron hehtaarihintaa.

    Yli 10 hehtaarin metsätiloista kalleimmat kaupat tehtiin Kanta-Hämeessä, missä niistä maksettiin keskimäärin tasan 7 000 euroa hehtaarilta. Viime vuonna Pirkanmaan ykkössijaan tässä sarjassa riitti 6 334 euroa.

    Etelä-Suomessa metsätilojen hintojen keskihajonta nousi lähes 3 000 euroon hehtaarilta. Se kertoo tilakohtaisten hintojen suuresta vaihtelusta keskihinnan molemmin puolin.

    Suurimmat metsätilat myytiin ja ostettiin Kainuussa. Siellä yli 10 hehtaarin metsätilojen keskikoko nousi 110 hehtaariin.

    Viime vuonna Kainuun ykkössijaan riitti puolta pienempi eli 50 hehtaarin keskikoko.

    Suurista ostajista etenkin Tornator jatkoi viime vuonna aktiivista kaupankäyntiä. Se hankki vuoden aikana 35 000 hehtaaria lisää metsää.

    Lisää aiheesta
    • Monesti tilakauppoja suunnitellessa nousee esille, että esimerkiksi sisarusparvi kokee metsänhoidon vieraaksi, kun isä on aina hoitanut kaiken.

      Talous | ”Kun en minä siitä metsästä mitään ymmärrä” – kiinteistönvälittäjä avaa taustoja metsätilakaupan kiihtymisen syistä

      Tilaajalle
    • Metsätilan sukupolvenvaihdos kannattaa valmistella huolellisesti.

      Kodin talous | Tiedätkö, miksi metsän sukupolvenvaihdos kannattaa usein tehdä ennemmin kauppana kuin lahjana?

      Tilaajalle
    • Metsäteollisuus | Stora Enso ajaa kaksilla rattailla – Ruotsissa se myy, Suomessa sen osakkuusyhtiö ostaa metsää

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    metsätila
    metsämaa
    metsäkauppa
    maankäyttö
    kiinteistönkauppa
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa