Yllättävä tutkimustulos: Suometsien ennallistaminen ei hillitsekään ilmaston lämpenemistä

Ojitettujen turvemaiden ennallistaminen ei tarjoa ratkaisua ilmaston lämpenemisen hillintään tällä vuosisadalla.

Tämä on johtopäätös elokuussa julkaistussa tutkimuksessa, jonka ovat tehneet Luonnonvarakeskuksen tutkijat Samuli Launiainen, Anssi Ahtikoski, Janne Rinne, Paavo Ojanen ja Hannu Hökkä.

Ilmastovaikutus riippuu vahvasti suon ominaisuuksista.

Tutkimuksen mukaan rehevillä turvemailla ennallistaminen voi lämmittää ilmastoa lyhyellä ja keskipitkällä (noin 200 vuotta) aikajänteellä, jos suolta poistetaan puusto ja samalla siihen sitoutunut hiili. Jos puustoa ei poisteta, voi vaikutus olla ilmastoa viilentävä.

Karuilla turvemailla ennallistamisen jälkeinen ilmastoa lämmittävä vaikutus voi jatkua vielä reheviä turvemaita pidempään.

Vaikka ilmastovaikutukset ovat vaihtelevia, vähentää ennallistaminen kiistatta vesistöjen rehevöitymistä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.

Ennallistettu suo alkaa muistuttaa osin luonnontilaista jo kymmenessä vuodessa. Täydellinen palautuminen voi kuitenkin viedä jopa sata vuotta aikaa.

EU:n ennallistamisasetuksen mukaan 30 prosenttia taantuneista luontotyypeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikarajaan mennessä EU:n kasvihuonekaasupäästöjen tulisi vähentyä 55 prosentilla.

Soiden kohdalla nämä tavoitteet ovat ristiriidassa, sillä monimuotoisuus- ja ilmastohyötyjä ei voida saavuttaa ainakaan täysimääräisesti samaan aikaan.

Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, jossa määritellään keinot ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aikaa on elokuuhun 2026 saakka.

Soiden rooli on ennallistamisasetuksen toimeenpanossa merkittävä, sillä niiden osuus on lähes kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Yli puolet on ojitettuja.

Tutkimus: Rewetting drained boreal peatland forests does not mitigate climate warming in the twenty-first century