Ennallistamisesitys kerää kritiikkiä – valtava vaikutus Suomelle

Ympäristöministeriön johdolla sorvattu ennallistamisesitys jätti metsien kohtalon täysin auki. Metsäalan toimijat pitävät ratkaisua kestämättömänä.

EU:n ennallistamisasetuksen kansallisesta toimeenpanosta annetun esityksen lausuntokierros päättyy torstaina. Jo nyt tiedetään, että esitys tulee saamaan murskaavaa kritiikkiä monilta metsäalan toimijoilta.

EU:n ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaat laatimaan suunnitelmat luonnon tilan parantamiseksi. Suomessa kiista koskee erityisesti metsien luontotyyppien määritelmiä ja tarvittavan ennallistamisen laajuutta.

Esityksen valmistelussa asiasta ei löytynyt sopua ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä. Ne siirsivät asian hallituspuolueiden ratkaistavaksi, mutta sekään ei onnistunut.

Se jättää metsien kohtalosta päättämisen myöhemmin komission kanssa käytäviin neuvotteluihin.

MTK:n mukaan hallitus siirsi vaikeat ratkaisut seuraavalle hallitukselle ja jätti samalla metsänomistajat epävarmuuteen. Hallitus sivuutti samalla eduskunnan linjauksen, jonka mukaan kansallisessa toimeenpanossa pitäisi hyödyntää kaikki mahdolliset joustot ja minimoida vaikutukset kansantalouteen.

Erityisen huolestuneita metsänomistajat ovat niin sanotusta harmaasta suojelusta. MTK pelkää, että liian väljät määritelmät johtaisivat tilanteeseen, jossa puunostajat välttelevät epäselviä kohteita.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) selitti esityksen julkaisun jälkeen, että tämä on komissiolle vasta viesti siitä, mitä pyritään tekemään. Lopullinen ennallistamissuunnitelma toimitetaan komissiolle seuraavan hallituksen aikana.

Kyse on valtavista summista. Ennallistamisen arvioidaan maksavan Suomelle jopa 1,2 miljardia euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat metsäalan supistumisen vaikutukset.

Komissio odottaa jäsenmailta luonnoksia kansallisista suunnitelmista syyskuun alkuun mennessä, mutta useiden maiden arvioidaan myöhästyvän aikataulusta.