Valtio-omistaja määrää tahdin Puolan metsissä – teollisuus pelkää romahdusta, kun puun hinta pomppasi ja sertifiointi loppui keskellä laskusuhdannetta

Heinäkuun viimeisenä päivänä Puolan puuteollisuusjärjestöt lähettivät julkisen hätähuudon.

Suurimmat tehtaat seisovat ja moni pienempi yritys on vararikon partaalla tilausten puuttuessa, teollisuus valitti avoimessa kirjeessään pääministeri Mateusz Morawieckille.

Yritykset syyttävät ahdingostaan Puolan valtion metsistä vastaavaa Lasy Państwowea (LP), joka on nostanut puun hinnat liian korkealle.

”LP:llä on kiistaton monopoli Puolan puumarkkinoilla”, puulevyteollisuutta edustavan järjestön puheenjohtaja Jędrzej Kasprzak toteaa MT:lle.

Yksityismetsillä ei ole maassa juuri taloudellista merkitystä. Pinta-alaltaan ne kattavat 19 prosenttia Puolan metsäalasta. Puuta hajanaisilta, heikosti hoidetuilta pienpalstoilta kertyy vain kaksi prosenttia kaikista hakkuista.

Kasprzakin mukaan teollisuuden ja LP:n erimielisyys puun hinnasta on tavallista. Tällä kertaa tilanne poikkeaa aiemmista.

”Lähtöhinnat vuodelle 2023 nousivat kuitupuulle yli 40 prosenttia. Perusteena olivat vuosien 2020 ja 2021 hinnat – pandemian jälkeisen ennennäkemättömän voimakkaan elpymisen ajalta.”

Mäntykuitupuu on maksanut Puolassa heinäkuussa alkaneella puolivuotiskaudella noin 56 euroa kuutiolta tienvarressa, enemmän kuin monissa naapurimaissa.

LP kuittasi avoimen kirjeen markkinapeliksi tiedotteessaan. Sen mukaan hinnat perustuvat yritysten omiin tarjouksiin, eikä laskennan perusteita ole muutettu.

”Olemme hämmästyneitä teollisuuden näkemyksistä”, LP:stä todetaan kansainvälisen yhteistyön osastolla työskentelevän Bartłomiej Kołakowskin välityksellä. Hänen mukaansa puunkorjuun ja muiden palveluiden hintoja on nostettu polttoaineen hinnannousun mukaan. Hakkuita on voitu kasvattaa viimeisen 10 vuoden ajan.

Teollisuuden ongelmien syvempi syy saattaa piillä toisaalla. Puuta vientiin ja energiaksi välittävät yritykset ovat pärjänneet LP:n huutokaupoissa paremmin kuin teollisuus.

Kasprzakin mukaan vienti aiheuttaa nyt pulaa, koska tuonti on tyrehtynyt Venäjän hyökkäyssodan takia. Varsinkin Valko-Venäjä oli aiemmin tärkeä raaka-aineen lähde Puolan teollisuudelle.

Pulaa syventää ainespuun hakettaminen energiapuun joukkoon. Kasprzak pitää valtion valvontaa puutteellisena. Sen pitäisi taata, että ainespuu hyödynnetään lain mukaisesti ensisijaisesti tuotteiden valmistukseen.

Kuten Suomessa, Puolassakin pienpuusta kilpailee yhä useammin energiakäyttö. Perinteinen pienpuun käyttäjä maassa on levyteollisuus. Kuva: Markku Pulkkinen

Osa yrityksistä kärsii sertifioidun puun puutteesta.

Valtionmetsien FSC-sertifiointi on rauennut 13 eri alueella, mikä on romahduttanut sertifioidun pinta-alan. Puolan FSC-järjestö ja LP ovat neuvotelleet jatkosta tuloksetta.

Vielä hiljattain kaksi kolmasosaa Puolan valtionmetsistä oli FSC-sertifioitu. .

”Syynä sertifikaattien jatkamatta jättämiseen on FSC:n oma asenne. Järjestö vaatii lisenssisopimuksiin sisältöä, jota ei voida hyväksyä”, Kołakowski sanoo.

LP pitää ongelmana, että FSC voi muuttaa ehtoja kesken sertifiointikauden.

Puolan FSC:n Michał Kotarskin mukaan sertifiointiehtojen muutokset eivät ole yksipuolisia. Kaikki merkittävät asiat käsitellään julkisesti sidosryhmiä kuullen.

FSC:n ja LP:n neuvotteluissa on päästy sopuun esimerkiksi siitä, missä tuomioistuimessa mahdolliset erimielisyydet ratkotaan. Kotarski kertoo, että LP on luvannut ehdotuksia avoimina oleviin sopimuskohtiin. Toistaiseksi niitä ei ole saatu.

Aloite muutoksiin on FSC:n vastuulla, sanoo LP:n Kołakowski.

”Näyttää erittäin todennäköiseltä, että Puolan metsätalouden FSC-järjestelmä eliminoi itsensä menettelytapojensa muokkaamisen joustamattomuuden takia.”

Puulevyteollisuuden Kasprzakin mukaan FSC-sertifioitu puu on tärkeää etenkin huonekalu- ja paperiteollisuudelle. Ankarimmin sertifikaatin puute vie tilauksia FSC:tä vaativien kansainvälisten suuryritysten sopimusvalmistajilta.

Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński kuumensi vaalitunnelmia elokuussa antamalla ymmärtää EU:n aikovan puuttua puolalaisten oikeuteen sienestää. Kuva: Foto Olimpik

Sertifioinnin ja puun hinnan lisäksi Puola on käynyt vääntöä metsien suojelusta ja käytöstä EU:n kanssa. Metsäpolitiikka kuului vaalipuheissakin.

Lokakuun vaaleihin asti maata hallinneen, populistisen Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński väitti EU:n kaappaavan vallan Puolan metsissä ja rajoittavan sienestystä ja muita jokamiehenoikeuksia.

”Menemme metsään virkistäytymään, kävelemään, monesta syystä. Se on osa vapauttamme, emmekä anna ottaa sitä meiltä pois”, Kaczyński sanoi eri lehtitietojen mukaan.

Maaliskuussa EU-tuomioistuin määräsi maan muuttamaan metsälakia ja metsänhoitosuunnitelmia, jotka rikkovat unionin luonto- ja lintudirektiiviä. Päätöksen mukaan järjestöjen pitää saada valittaa metsänhoitosuunnitelmista oikeuteen.

Vuonna 2018 EU-oikeus tuomitsi hakkuut Valko-Venäjän rajalla sijaitsevassa Białowieżan aarniometsässä laittomiksi. LP oli käynnistänyt hakkuut kirjanpainajatuhojen vuoksi.

Kasprzakin mielestä alueen kansallispuistoa pitäisi laajentaa. Białowieżan metsävaroilla ei hänen mukaansa ole teollisuudelle valtakunnallista merkitystä. Paikallisen väestön pitäisi kuitenkin saada hyvitystä suojelusta ja tukea uusien tulonlähteiden hankkimiseksi.