Puukaupalla kova startti – ostot nousseet ja tukin helmikuinen kantohinta oli 13–14 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten

Puukauppa on käynyt tänä vuonna selvästi viime vuotta vilkkaammin, kertoo Metsäteollisuus ry. Järjestö kannustaa metsänomistajia myös pitämään metsänsä edelleen hyvässä kasvukunnossa.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostot yksityismetsistä ovat nousseet tänä vuonna yli kolmannesta viimevuotista korkeammaksi. Puukauppa on käynyt vilkkaammin myös viiden aiemman vuoden keskiarvoon verrattuna.

Tammi-helmikuussa kuitupuun ostomäärä oli 2,9 miljoonaa kuutiota, mikä oli yli kolmanneksen enemmän kuin kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tukkia teollisuus osti 2,4 miljoonaa kuutiometriä.

Helmikuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 70 euroa kuutiolta. Hinta vaihteli alueen ja hakkuutavan mukaan 35 ja 75 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 74 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 41 ja 77 euron välillä.

Koivutukin keskihinta oli puolestaan 51 euroa kuutiolta 34 ja 57 euron vaihteluvälillä.

Kuitupuiden keskikantohinta oli 24–25 euroa kuutiolta. Niiden hinta vaihteli 14 ja 27 euron välillä.

Tukin helmikuinen kantohinta oli 13–14 prosenttia ja kuitupuun 29–39 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.

”Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Siihen vaikuttavat korjattavan puuston määrä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet”, selittää metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä.

Niemen mukaan metsäteollisuus on ottanut ilmastohaasteen tosissaan. Toimialan tehtaat ovat 10 vuodessa lähes fossiilivapaita. Ilmastohyötyjä syntyy myös, kun puupohjaiset tuotteet korvaavat fossilisia tuotteita.

Tuossa kuviossa myös metsänomistajille on varattu selkeä rooli.

”Metsissä voimme vahvistaa kasvua ja hiilinieluja aktiivisilla metsänhoitotoimenpiteillä. Nyt sadat tuhannet hehtaarit taimikoita ja nuoria metsiä kaipaavat hoitotoimia ja iso määrä hakkuukohteita odottaa ripeitä toimenpiteitä”, Niemi sanoo.

Niemi suosittelee jalostetun siemen- ja taimiaineiston käyttöä metsien uudistamisessa. Se tuottaa pitkällä ajalla paremman kasvun ja auttaa sopeutumaan tulevaan ilmastoon.

”Suometsien hoidossa on tehtävä ilmastoviisaita ratkaisuja siten, että myös puuraaka-aineen saatavuus turvataan. Eikä työkalupakista voi unohtaa myöskään lannoitusten lisäämistä, metsäkadon ehkäisyä ja joutoalueiden metsitystä”, luettelee Niemi tiedotteessa.