• Metsähallituksen Juha S. Niemelä ei usko hakkuiden vähenemiseen valtion metsissä

    Metsähallitus hakee metsien talouskäytön ja luonnonarvojen säilyttämisen tasapainoa. Hakkuumääriin ei ole odotettavissa isoja muutoksia.
    Tilaajalle
    Niemelän mukaan Euroopassa ei keskustella niinkään metsien hiilinieluista vaan tulevaisuuden puulajien jakaumasta ja siitä, minkälaisia metsiä jatkossa kannattaa kasvattaa.
    Niemelän mukaan Euroopassa ei keskustella niinkään metsien hiilinieluista vaan tulevaisuuden puulajien jakaumasta ja siitä, minkälaisia metsiä jatkossa kannattaa kasvattaa. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    27.2.202507:00
    Eija Vallinheimo

    Suomi on EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsät. Metsähallitus on aloittanut viime vuonna vanhojen metsien inventoinnit. Viime kesänä inventoitiin 40 000 hehtaaria Luonnonmetsäryhmän ilmoittamia kohteita.

    ”Näistä 20–30 prosenttia täyttää nykyiset vanhojen metsien luonnoskriteerit tässä vaiheessa. Meitähän on jopa syyllistetty siitä, että inventoimme kohteet, mutta meistä tämä tulos osoittaa mittausten tarpeellisuuden”, kertoo Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Niemelä MT Liven haastattelussa.

    Niemelän mukaan tulokset osoittavat, että etenkin Etelä-Suomessa metsät ovat melko nuoria ja vanhojen metsien osuus kasvaa, mitä pohjoisemmaksi mennään.

    ”Kokonaisarvio on edelleen noin 80 0000–100 000 hehtaarin välissä.”

    Valtion metsät ovat olleet merkittävä hiilinielu, eli ne ovat poistaneet ilmastopäästöjä ilmakehästä. Nielu on kutistunut Luonnonvarakeskuksen mallien mukaan lähes 30 prosenttia verrattuna edeltäviin vuosiin.

    Niemelä sanoo, että kutistuminen ei tullut yllätyksenä.

    ”Kyllähän tutkijat ovat jo jonkin aikaa kertoneet, että meidän metsämme vanhenevat ja Suomen metsien hiilinielu tulee trendinomaisesti pienenemään.”

    Niemelä sanoo luottavansa vahvasti Luonnonvarakeskuksen malleihin.

    ”Oma ymmärrys on se, että suomalaisten ennustamistapa reagoi nopeammin muutoksiin.”

    Juha S. Niemelä

    ”Malleja on kehitetty voisiko sanoa vuosikymmeniä. Nythän on puhuttu paljon siitä, että miten nopeasti se ruotsalaisten ja suomalaisten tavat pystyvät reagoimaan muutoksiin. Oma ymmärrys on se, että suomalaisten ennustamistapa reagoi nopeammin muutoksiin.”

    Metsien hiilinielu pienenee johtuen maaperän päästöjen noususta. Se on Niemelän mukaan enemmän ilmastonmuutoksen etenemisen kuin metsänhoidon aiheuttama muutos.

    ”Maaperän päästöt ovat uusi elementti, joka ehkä tutkijoillekin on tullut yllätyksenä”, Niemelä summaa.

    Metsähallituksella on valtion ohjauspolitiikasta tuleva tavoite kasvattaa metsien hiilinielua kymmenellä prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Yksi työkalu tähän on kiertoajan maltillinen pidentäminen. Se ei kuitenkaan Niemelän mukaan tarkoita välttämättä hakkuiden vähentämistä.

    ”Metsähallituksen hakkuut on pysyneet aika vakaana viimeiset 10–15 vuotta. Puhutaan siinä kuuden miljoonan kuution tasosta plus miinus viitisen prosenttia.”

    Niemelän mukaan tänä vuonna pysytään samalla tasolla eikä trendinomaista kasvua ole näkyvissä.

    ”Meillähän hakkuutaso määräytyy meidän eri alueille tehtävien luonnonvarasuunnitelmien mukaan.”

    ”Uudistushakkuiden suhteellinen osuus tulee varmasti vähän nousemaan.”

    Juha S. Niemelä

    Hakkuissa ei karteta myöskään uudistushakkuita.

    ”Tulevaisuudessa, kuten tässä hiilinielukeskustelussa on huomattu, myös valtion metsät vanhenevat ja järeytyvät. Sitä myötä uudistushakkuiden suhteellinen osuus tulee varmasti vähän nousemaan. Tietyillä kohteilla uudistushakkuita on vaan hyvä tehdä. Niillä me luomme tilaa uudelle metsälle, se on yksi metsänkäsittelymenetelmä muiden joukossa.”

    Niemelä muistuttaa, että Metsähallitus aidosti hakee talouskäytön ja luonnonarvojen säilyttämisen tasapainoa.

    ”Meillähän on yli 9 miljoonaa hehtaaria metsämaita hallussa ja metsätaloustoimenpiteitä tehdään 2,8 miljoonalla hehtaarilla, eli reilusti alle kolmanneksella. Kyllä tässä on ikään kuin se tasapaino hehtaareissa laskettuna.”

    ”Metsähallituksen tulostavoitteet ovat kuitenkin eurotavoitteita, me hakkaamme sen verran kuin me asiakkaalle pystymme hyvään hintaan myymään ja mikä on kysyntä.”

    ”Nyt kun Venäjä puuttuu Suomen markkinoilta, niin onhan meillä jonkin sorttinen puupula olemassa, jolloin hinnat on pysyneet kohtalaisen hyvinä ja myös kysyntä on pysynyt kohtuullisena.”

    ”En viisi vuotta sitten aloittaessani pääjohtajana olisi osannut arvioida tällaista nousua eli eletään tietyllä tavalla hyvin poikkeuksellista aikaa geopoliittisesta tilanteesta johtuen.”

    Katso koko haastattelu tästä: Metsähallitus aikoo lisätä avohakkuita – katso MT Live

    Lisää aiheesta
    • Runkoihin tehdyt merkit liittyvät todennäköisesti VMI:n eli valtakunnan metsien inventoinnin mittauksiin.

      Metsänhoito | Metsänomistaja hämmästyi, kun koivujen runkoihin ilmestyi punaisia merkkejä: ”Mitähän nämä ovat?”

      Tilaajalle
    • Käynnissä olevassa valtion vanhojen metsien inventoinnissa lasketaan muun muassa puuston ikää.

      Metsäpolitiikka | WWF haluaa, että yksityiset metsät kartoitetaan: ”Se on oikeudenmukaisuuskysymys metsäomistajille”

      Tilaajalle
    • Ilmastolain perusteissa on tapahtunut merkittävä muutos, koska hiilensidonnan laskukaavat ovat muuttuneet.

      Metsä | Suomen ilmastolailta näyttää pudonneen pohja − syynä eivät ole metsien kasvu tai hakkuut, vaan jokin aivan muu

    • Suomi pääsee hiilinieluvaatimuksissa pian helpommalla, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo.

      Metsäpolitiikka | Ruotsikin on kohta vaikeuksissa: Lähivuosina se on ajautumassa pulaan metsänielunsa kanssa

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin