Ravustuskausi alkaa jälleen – vaikka toisin ehkä toivot, ravunpyynnin mestarit eivät paljasta parhaita niksejään

Rapuja voi pyytää eri tavoin, mutta suosituin tapa on perinteinen rapumerta. Särki on suosituin syöttikala, mutta markkinoille on tullut myös erilaisia rakeita, pellettejä ja jopa hajusteita, joilla rapuja voidaan houkutella mertoihin. Jokaisella ravunpyynnin mestarilla on lisäksi omat salaiset pyyntiniksinsä.

Merta lasketaan noin 2–4 metrin syvyydelle paikkaan, jossa pohja on kivikkoinen. Rapu liikkuu hämärällä, joten merrat lasketaan yleensä illalla ja koetaan viimeistään aamulla. Täpläravun erottaa jokiravusta vaalesta täplästä saksen juuressa.

Täplärapu on listattu EU:n haitallisten vieraslajien listalle vuonna 2015, siksi täplärapua ei saa nykyisin istuttaa järviin.

Kalataloden keskusliiton sivuilta selviää, että ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla maksettuna kalastonhoitomaksu. Merrat tulee merkitä kohoilla, jotka kohoavat vähintään viisi senttimetriä veden pinnasta. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää.

Ravustuksen suurimpana uhkana on rapurutto. Suomessa esiintyy kahta rapuruttotyyppiä: jokirapuruttoa ja täplärapuruttoa. Pyyntiin käytettävien välineiden siirtämistä vesistöstä toiseen on vältettävä tai ne on desinfioitava ennen siirtoa.

Vuosittainen täplärapusaalis on noin 3–4 miljoonaa ja jokirapusaalis 1–2 miljoonaa rapua.

Ruokavirasto muistuttaa, että rapuja keitettäessä, jokainen rapu tulee laskea nopeasti yksitellen kiehuvaan veteen. Vettä tulee olla riittävästi, jotta se pysyy kiehuvana koko sen ajan, kun rapuja lisätään veteen ja keitetään.

Rapujen värin muutos keitettäessä johtuu kuoren sinisten, vihreiden ja ruskeiden väriaineiden erilaisesta hajoamisesta. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli.