Talvella metsäkohteita on hankalampaa käydä arvioimassa kuin sulan maan aikana. Kuva: Miska Puumala
Elämä umpikujassa, metsä myyntiin: välittäjä paljastaa taustat tilastojen takaa
Puumarkkinoiden huippusuhdanne vauhditti viime vuonna metsätilakauppoja. Välittäjän mukaan kysyntä on edelleen hyvä.Tilaajalle
Tiloja myyvät tavallisimmin iäkkäät metsänomistajat tai kuolinpesät. Kuva: Kai TirkkonenMetsätilakauppaa käytiin vauhdikkaasti viime vuonna.
”Olen ollut toimitusjohtajana vuodesta 2019, ja viime vuosi oli tähän mennessä paras vuosi sekä liikevaihdolla että kauppojen lukumäärällä mitattuna”, kertoo Järvi-Suomen Metsätilat oy LKV:n toimitusjohtaja Jukka Haataja.
Yritys toimii Keski-Suomen sekä Pohjois- ja Etelä-Savon alueella.
Kauppa kävi vilkkaasti, koska puumarkkinoilla elettiin viime vuoden keväällä huippusuhdannetta. Puulla oli hyvin kysyntää ja hintakin oli korkea.
”Ostaja pystyi nopealla puukaupalla maksamaan heti osan kauppahinnasta pois.”
Tilakauppojen myötätuulesta kertoo myös Metsälehdelle hintaseurantaa tekevän metsänhoitaja Hannu Liljeroosin tilasto. Sen mukaan koko maassa tilakauppojen hintataso nousi noin seitsemän prosenttia edellisvuodesta.
Keskihinta oli 4 972 euroa hehtaarilta ja keskimääräinen kuutiohinta 46 euroa. Nämä kaikki olivat nousussa. Liljeroos uskoo, että ensi vuonna metsätilojen keskihinta nousee yli 5 000 euroon.
Myös Suomen Sijoitusmetsien mukaan sekä metsäkauppojen määrässä että hinnoissa rikottiin vanhat ennätykset. Tänä vuonna metsäsijoittajien lisähoukutuksena toimii metsävähennyksen korotus 60 prosentista 75 prosenttiin.
Haatajan mukaan kiinteistöjen kysyntä on edelleen hyvä.
”Hinnoittelussa näkyy, että puun kantohinnat ovat tulleet alaspäin viime kevään jälkeen.”
Aiemmin yksityiset sijoittajat harmittelivat kohtuuttoman korkeaksi koettua hintatasoa. Haatajan mielestä tilanne on nyt tasaantunut.
”Kun nollakorkojen maailmasta siirryttiin normaaleihin korkoihin, överihinnat päättyivät siihen. Nollakorkoaikana yli puolet kaupoista meni rahastoille, säätiöille ja muille institutionaalisille ostajille. Nyt suurin osa menee yksityisille.”
Pienet tilat menevät Haatajan mukaan usein paikallisille ostajille. Jos hintaa on reilusti yli 50 000 euroa, ostajat tulevat yleensä kauempaa.
”Tyypillinen myyjä on iäkäs metsänomistaja tai tämän kuolinpesä, joka haluaa luopua tilasta. Toinen ryhmä on maksuhäiriöasiakkaat, joiden on pakko realisoida omaisuuttaan.”
”Kun nollakorkojen maailmasta siirryttiin normaaleihin korkoihin, överihinnat päättyivät siihen.”
Otolliset myyntiajat ovat pian käsillä.
”Touko-kesäkuu ja syyskuusta marraskuulle ulottuva jakso ovat hyviä aikoja kaupankäyntiin. Tuolloin kohteella on helppo käydä”, Haataja suosittelee.
Talvellakin myyntiprosessi onnistuu, jos kohteella ei ole lumen alle peittynyttä ihan nuorta taimikkoa ja lähelle pääsee autolla.
”Silloin kun on hiljattain perustettua taimikkoa, olen kysynyt asiakkailta, voidaanko odottaa toukokuulle. Silloin taimikon kunnon pystyy käymään katsomassa.”
Huonoimmin käyvät kaupaksi saarikohteet, joihin ei ole siltaa mantereelta. Muita ostajien hyljeksimiä piirteitä ovat tiettömyys, soiden suuri määrä ja välittömien hakkuumahdollisuuksien puute.
Haatajan mukaan kauppoja tehdään keskimäärin varsin nopealla tahdilla.
”Lupaan asiakkaille, että sulan maan aikana rahat ovat myyjän tilillä kahdeksan viikon päästä toimeksiantosopimuksen allekirjoituksesta, jos arvio on valmiina.”
Kaikki kohteet eivät toki käy välttämättä tässä ajassa kaupaksi.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
