Metsätalouden fosforikuormitus on saatu vähenemään, mutta typpeä valuu edelleen vesistöihin
Suometsien hakkuut ovat kasvattaneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa typpikuormitusta.Tilaajalle
Suometsien käsittelyn typpipäästöjä ei ole saatu kuriin. Kuva: Tuomo KesäläinenMetsätalouden fosforikuormitus vesistöihin on laskussa. Sen sijaan orgaanisen hiilen ja typen kuormitus on kasvussa, totesi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sirpa Piirainen Metsätieteiden päivässä viime viikolla.
”Tuhkan ja muiden hidasliukoisten lannoitteiden käyttö suometsien lannoittamisessa on laskenut merkittävästi metsätalouden fosforikuormitusta”, sanoi Piirainen.
Vastaavasti suometsien hakkuut, kunnostusojitukset ja maanmuokkaukset ovat lisänneet typpi- ja hiilikuormitusta.
”Vesiensuojelutoimet eivät siis ole olleet riittävän tehokkaita. Ilmastonmuutos, lämpötilan nousu ja sademäärän kasvu vaikeuttavat entisestään kuormituksen torjuntaa”, sanoi Piirainen.
Päästöjä kasvattavat etenkin laaja-alaiset hakkuut ja kunnostusojitukset samalla valuma-alueella. Niissä vapautuu samanaikaisesti runsaasti ravinteita ja samalla valumaveden määrä kasvaa, mikä lisää vesistöpäästöjä.
Vesistökuormitus on tutkimusten mukaan suurinta 1‒3 vuotta metsänhoitotoimien jälkeen. Se tarkoittaa, että metsänhoitotoimien pinta-alat kannattaa pitää maltillisina ja toimia on hyvä jaksottaa useammalle vuodelle, mikä tasaa kuormitushuippuja.
Tehokkainta vesiensuojelua on valumavesien määrän vähentäminen ja sen viipymän pitkittäminen erilaisilla toimenpiteillä ja rakenteilla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
