

Pohjoissavolaiselle yrittäjälle Jarkko Juntuselle viime vuosien poukkoilevan energiapolitiikan seuraukset ovat arkipäivää. Turvealan yrittäjyydestä hänellä on 30 vuoden kokemus.
”Osalla kansanedustajista on hyvä maaseutuyrittämisen tuntemus, mutta vain pienellä joukolla,” Juntunen arvioi.
Yrittäjäjärjestöjen lanseeraamaa kansanedustajien nimikkoyrittäjä-mallia Juntunen pitää kannatettavana asiana. Juntunen on sdp:n ensimmäisen kauden kansanedustajan Timo Suhosen nimikkoyrittäjä. Ainakaan toistaiseksi Suhonen ei ole vieraillut Juntusen yrityksessä.
”Se vaatii kuitenkin myös yrittäjän omaa aktiivisuutta ja voin myöntää, että en ole itsekään kunnostautunut siinä. Voisin kuitenkin harkita kansanedustajan kutsumista vierailulle", Juntunen toteaa.
Tupeen kysyntään vaikuttaa päästökaupan ja turpeen saatavuuden lisäksi esimerkiksi se, miten energian riittävyys turvataan poikkeusoloissa. Kuiviketurpeen epävarma saanti ajaa karjatiloja miettimään korvaavia ratkaisuja.
”Aiemmin turveyrittäjän tulon määritteli lähinnä kesän sääolot, nyt epävarmuutta lisää se, kauanko turpeella on kysyntää”, Juntunen pohtii.
Valtion turvekoneiden romutuspalkkiomenetelmää Juntunen kuvaa vitsiksi. Rahat loppuivat kesken ja palkkioita maksettiin koneille, joilla ei ollut edes tuotantokäyttöä.
”Koko tämä turvetuotannon äkillinen alasajo perustui enemmän ideologiaan ja uskomukseen.”
Nissilän kylä, Vieremä
Jyrsin- ja palaturvetuotanto
Kuivike- ja kasvuturpeet
Metsähake, kuljetukset
Liikevaihto noin 2,5 milj.
Henkilöstöä 8, kausityövoimaa 5 kuljettajaa
Juntusen 2015 perustama Peat Power Oy tuottaa jyrsin- ja palaturpeen lisäksi kuivike- ja kasvuturpeita sekä metsähaketta. Turvetuotannossa olevat kolme lohkoa sijaitsevat Kiuruvedellä ja Kärsämäellä. Tuotantoala on yhteensä lähes 200 hehtaaria. Tuotanto työllistää kesäisin tarpeen mukaan liki 10 kuljettajaa.
”Välillä oli sellainen neljän, viiden vuoden selviytymiskausi, jolloin turvetta nostettiin enemmän kuin saatiin kaupaksi ja varastot kasvoivat.”
Ukrainan sota ja Venäjän tuonnin hiipuminen käänsivät kotimaisen hakkeen ohella myös turpeen kysynnän kasvuun. Suurimmat asiakkaat ovat Nevel Oy, Savon Voima ja Kuopio Energia Oy. Kuiviketurpeen asiakkaat tulevat Pohjois-Savon alueelta.
”Viime talvena saimme ylisuuret varastot purettua ja tänä kesänä saisimme nostaa turvetta niin paljon kuin ehdimme”, Juntunen kuvaa tilannetta.
Juhannuksena alkaneet sateet keskeyttivät alkukesän hyvin sujuneet työt. Heinäkuun harvat poutapäivät jäivät kuivatuksen kannalta liian lyhyiksi.
”Onneksi meillä oli sentään kentällä kesäkuussa koottua tavaraa ja sitä saimme ajettua aumoihin. Uutta satoa ei heinäkuussa ole saatu kuivatuksi. Elokuun poudille olisi tilausta.”
Kesän nostotavoitteesta puolet on jyrsinturvetta ja toinen puoli palaturvetta. Heinäkuun lopussa aumoissa oli puolet tavoitteesta.
Kuiviketurpeita Juntunen hankkii yhteistyökumppaneilta Pohjanmaalta ja toimittaa karjatiloille kysynnän mukaan. Asiakaskuljetukset ovat pisimmillään 350 kilometriä.
”Pohjois-Savon soilta ei vaaleata turvetta ole saatavissa. Tummaa kuiviketurvetta menee pääasiassa mullitiloille, maitotiloille se ei sovellu pölyämisen takia.”
”Uutta satoa ei heinäkuussa ole saatu kuivatuksi.” Jarkko Juntunen
Turpeen korvaamista hakkeella Juntunen ei pidä kaikilta osin järkevänä eikä edes mahdollisena.
Hakeyrittäjyyttä kurittaa kustannusten nousu ja energiapuusta maksettava kova hinta.
”Ensimmäinen omakohtainen hakekokemus oli pettymys. Meillä oli mielestäni iso kasa puuta haketettavaksi ja siitä tuli vain kolme rekallista tavaraa. Olin tottunut siihen, että turveaumasta rekat saivat ajaa kaksi kuukautta tavaraa asiakkaille,” Juntunen vertaa.
Tällä hetkellä palaturve on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen vaihtoehtoehto pienemmän luokan energiayhtiöille ja sillä on myös hyvä kysyntä.
”Meillä on käytössä itse kehitetty palaturvelastaaja ja aiomme lisätä siihen lisäkomponentin, jolloin voimme samalla koneella kääntää karheita tarvittaessa”, Juntunen suunnittelee.

Koneiden huollot ja korjaukset tehdään itse omassa hallissa. Pojista Antti Juntunen on täysipäiväisesti mukana toiminnassa.
”Antti on jo osakkaana ja meillä molemmilla on raskaskalustomekaanikon koulutus suoritettuna.”
Yrityksen paperihommista ja kuriirikuljetuksista vastaa vaimo Katri Kurtelius-Juntunen, jonka kotitila on yrityksen kotipaikka. Maidontuotanto tilalla lopetettiin 2010. Perheyrityksen vahvuuksia ovat selkeä yhteinen tavoite ja tietotaidon luonteva siirtyminen uusille kuljettajille ja sukupolvelta toiselle.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
