Suomelle muutama erävoitto ennallistamisväännössä − hallituksella nyt iso vastuu siitä, että lopullisesta laista tulee tyydyttävä

Euroopan parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP epäonnistui yrityksessään palauttaa ennallistamisasetus takaisin komission valmisteltavaksi.

Ryhmän johtaja, saksalainen Manfred Weber laittoi koko arvovaltansa peliin esityksen kaatamiseksi, mutta joutui nöyrtymään. Parlamentin enemmistö kannatti lopulta esitystä tietyin muutoksin.

Suomalaisista europarlamentaarikoista erityisesti kokoomuksen Petri Sarvamaa kampanjoi ankarasti sen puolesta, että esitys kaatuu.

”Kyllähän tämä kirvelee. Me uskoimme, että saadaan tasapainoisempi esitys, joka ottaa huomioon eri jäsenvaltioiden olosuhteet, ruuan tuotannon ja metsätalouden. Näin ei nyt tapahtunut”, Sarvamaa tilitti MT:lle Strasbourgissa äänestysten jälkeen.

Parlamentti otti lopulta oman kantansa pohjaksi jäsenmaiden muodostaman neuvoston kannan ja teki siihen tukun muutoksia.

”Suomen näkökulmasta ne eivät ole riittäviä”, Sarvamaa kuittasi.

Parlamentin keskustaliberaaliin Renew-ryhmään kuuluva Elsi Katainen (kesk.) äänesti esitystä vastaan, mutta muistutti samaan hengenvetoon, että hyväksytyt muutokset vievät asetusta Suomen kannalta kuitenkin parempaan suuntaan.

”Koko yhdeksäs artikla putosi pois eli maatalousekosyysteemit eivät tule ennallistamisen piiriin. Se on iso asia. Se tarkoittaa, että meidän turvepelto-ongelmamme poistui”, Katainen riemuitsee.

Hänen mukaansa on lisäksi hyvä, että metsien ennallistamisesa keskitytään esitettyä enemmän Natura 2000 -alueisiin. Tähän ja kansallisten erityispiirteiden huomioimiseen Katainen olisi tosin toivonut tiukempaa linjausta.

Metsänomistajia ja metsäteollisuutta hiertänyt heikentymättömyysvelvoite on sekin loivenemassa.

”Nämä olivat niitä keskeisiä asioita, joihin saatiin muutoksia. Myös verrokkivuodeksi asetetusta vuodesta 1952 päästiin eroon”, Kataisen ryhmätoveri Nils Torvalds (rkp.) alleviivaa.

”Tässä saavutettiin Suomen kannalta merkittäviä kustannussäästöjä”, hän lisää. Samaa korosti myös vihreiden Ville Niinistö, jonka mukaan muutettu esitys ottaa nyt paremmin huomioon maanomistajien näkemykset eikä aseta samanlaisia sitovia velvoitteita kuin komission alkuperäinen malli.

Parlamentin vasemmistoryhmät ja vihreät äänestivät yhtenäisenä rintamana muutoksilla ryyditetyn asetusesityksen puolesta.

”Tämä parlamentin kanta on maataloudelle ja myös metsille huomattavasti parempi kuin neuvoston kanta puhumattakaan komission alkuperäisestä esityksestä”, parlamentin S&D-ryhmään kuuluva Eero Heinäluoma (sd.) tähdentää MT:lle.

”Keskustelu on tuottanut tulosta. Ajan peluu ja lykkääminen ja siihen liittyvä epävarmuus eivät ole hyväksi maa- ja metsätalouden investoinneille”, Heinäluoma huomauttaa.

Se, että parlamentti edeltäneen ankaran taistelun jälkeen lopulta pääsi yksimielisyyten omasta ennallistamiskannastaan, on voitto Ursula von der Leyenin johtamalle komissiolle ja erityisesti vihreästä siirtymästä vastaavalle varapuheenjohtaja Frans Timmermansille.

Hän vakuutteli Strasbourgissa kompromissivalmiuttaan syksyn kolmikantaneuvotteluissa, joissa komissio, parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto hiovat asetuksen lopulliseen muotoonsa.

”Nyt meidän pitää tehdä työtä yhdessä asetuksen sisällön muuttamiseksi niin, että se tyydyttää myös EPP:n edustajia. Kuten aina, ojennan avoimesti käteni EPP:lle, jotta saamme aikaan kompromissin”, Timmermans tähdensi tiedotusvälineille.

Ennallistamisasetusta vastustaneet edustajat suhtautuivat parlamentin käytävillä hyvin skeptisesti Timmermansin ”kädenojennuksiin”. MT:n käymissä taustakeskusteluissa myös monet vihreiden ja sosiaalidemokraattien ryhmään kuuluvat eri maiden edustajat moittivat, että asetusesitys oli Timmermansin johdolla valmisteltu luvattoman huonosti.

Komission varapuheenjohtajan jyräävän ylimielinen tyyli edistää vihreää siirtymää on useiden europarlamentaarikkojen mukaan myrkyttänyt ilmapiirin koko EU:n lainsäädäntökoneistossa ja herättänyt närää jäsenmaissa.

Myös komissiolähteet epäilivat MT:lle Strasbourgissa että kolmikantaneuvotteluista tulee vaikeat, koska parlamentti jakautui jyrkästi kahtia ja koska instituutioiden välinen ”epäluottamuksen kuilu on revennyt leveäksi”, kuten saksalainen EU-diplomaatti asetelmaa luonnehti.

Sekä EPP- että Renew-ryhmässä pelätään, että parlamentin kannan muodostamisesta ympäristövaliokunnassa vastannut sosiaalidemokraatti César Luena saattaa vielä kolmikantaneuvotteluissa tehdä myönnytyksiä, jotka voivat olla myrkyllisiä sekä maa- että metsätaloudelle.

Suomen hallitus äänesti neuvostossa ennallistamisesitystä vastaan yhdessä Ruotsin ja kolmen muun jäsenmaan kanssa.

”Trilogineuvotteluissa Suomen hallituksen pitää nyt yhdessä Ruotsin kanssa olla tarkkana ja neuvotella aktiivisesti, jotta sinne ei enää tule meidän kannaltamme hankalia muutoksia”, Nils Torvalds korostaa.