Nämä asiat suurriistavirka-aputoiminnassa hiertävät edelleen – ”Suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri on hämmästynyt siitä, että poliisi ja riistakeskus näyttävät suhtautuvan suurriistavirka-aputoiminnan (SRVA) kehittämiseen välinpitämättömästi.
Suurriistavirka-aputehtävät ovat vaativia ja joskus vaarallisiakin tehtäviä. Kuva: Lari LievonenSuurriistavirka-aputoiminnassa käytetään apuna vapaaehtoisia metsästäjiä, koska poliisilla ei ole näihin tehtäviin osaamista ja välineitä. Suurriistavirka-aputehtävät, kuten suurpetojen karkottaminen tai kolaripeurojen jäljittäminen, ovat vaativia ja joskus vaarallisiakin tehtäviä. Silti niiden hoitoon ei vaadita pakollista koulutusta.
Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin mukaan pääosa nykyisistä SRVA-tehtävistä hoidetaan ammattimaisesti, mutta myös huonosti tai erittäin huonosti hoidettuja tehtäviä ilmenee toistuvasti. Riistanhoitoyhdistysten ohjaus ja valvonta kuuluvat riistakeskuksen tehtäviin.
Pohjois-Karjalan piiri muistuttaa tiedotteessa, että SRVA-toiminnan käytännön tehtäviä hoitaa tällä hetkellä lähes 300 itsenäisesti toimivaa riistanhoitoyhdistystä ja useampi tuhat metsästäjää.
Osa riistanhoitoyhdistyksistä on irtisanonut sopimuksensa. Tyytymättömyys sopimusehtoihin ja muun muassa korvauksiin on vaikuttanut myös erilaisiin tehtäviin suostuvien määrään.
Piirin mukaan SRVA-toiminta ei kehity ongelmien kiistämisellä. Sopimiselle ja keskitetylle ohjaukselle on kiistaton tarve.
Piirin mukaan tällä hetkellä on hieman epäselvää jopa se, mikä tehtävä on ylipäätään on SRVA-tehtävä ja mikä ei, koska raja on häilyvä.
”Metsästyslain mukaan kuolleena löytynyt hirvieläin kuuluu riistanhoitoyhdistykselle ja sen nouto ei ole SRVA-tehtävä, mutta samalla alueella olevan loukkaantuneen hirven lopetus taas on”, pohdiskelee piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen.
”Toinen epäselvä tilanne aiheutuu siitä, että käytännössä poliisi vastaa taajamissa tapahtuvista tehtävistä ja riistakeskus muista tehtävistä. Esimerkkinä on vaikkapa vahinkoa aiheuttava susi. Riistakeskuksen vastuulla olevissa suurpetotehtävissä lupa-alueelle edellytetään metsästysoikeutta, siitä ei makseta 600 euron palkkiota ja poikkeuslupakin on maksullinen. Jos sama tehtävä sattuu olemaan taajama-alueen sisäpuolella, tehtävä muuttuu SRVA-tehtäväksi. Sama tehtävä, mutta erilaiset toimintatavat”, Kuivalainen toteaa.
”Olisi tärkeää, että sekä roolit ja eri tehtävissä noudatettavat pelisäännöt kirkastetaan.”
Pohjois-Karjalan piirin mukaan SRVA-tehtävien niin sanottu operatiivinen toiminta ja sen ohjeistus tulisi neuvotella osaksi SRVA-sopimuskokonaisuutta. Ohjeistuksessa tulee linjata niin henkilöstön kuin koirien osaamisvaatimukset, välineistö, toimintatavat eri tilanteissa, korvausperusteet ja vakuutusturva vahinkojen varalta.
”Olisi tärkeää, että sekä roolit ja eri tehtävissä noudatettavat pelisäännöt kirkastetaan”, Kuivalainen kiteyttää.
Piiri vaatii selkeyttämään muun muassa tehtäviin osallistuvien vakuutusturvaa, koska viimeaikaisten esimerkkitapausten perusteella se ei ole riittävä. Piirin mukaan on olemassa vaara, että iäkkäämmät metsästäjät rajautuvat vakuutusyhtiön linjausten takia ulos toiminnasta. Vakuutusturvan on oltava kattava tapaturmien varalta. Tällä varmistetaan tehtävien ammattimaisuus, yhdenmukainen ja turvallinen toiminta sekä toimijoiden oikeus- ja vahinkoturvallisuus.
Metsästäjäliitto hoitaa edunvalvontaa metsästäjiltä saaman valtakirjan perusteella, ei virallisena sopijaosapuolena.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
