Pariskunta kohtasi ensimmäistä kertaa vuonna 2018 hirvimetsällä. Kuva: Kari SalonenKirkkonummiRakkaus roihahti, kun Mari Toivanen ja Jari Virman kohtasivat hirvimetsällä
TV:stä tuttu pariskunta vannoo nykyisin lähiruoan nimeen ja haaveilee uudenlaisen ruokaohjelman saamisesta kansainväliseen levitykseen.Mari Toivanen ja Jari Virman ovat molemmat kotoisin Lieksasta ja asuivat vuosia Helsingissä kilometrin päässä toisistaan. Toisensa he kuitenkin kohtasivat ensimmäistä kertaa vuonna 2018 hirvimetsällä, johon Mari oli sattumalta lähtenyt isänsä seuraksi.
”Unohtakaa Tinderit ja lähtekää hirvimetsälle”, Toivanen hihittää.
Mari Toivanen haluaa hyödyntää lähiruokaa, niinpä lautaselle päätyvät usein sienet, marjat, lihat, kalat ja nykyisin myös villiyrtit. Marin reseptivideoita löytyy Instagramista. @marisfoodnotes Kuva: Kari SalonenMari Toivanen on monelle televisiosta tuttu, sillä hän ylsi Masterchef Suomi -ohjelman kahdeksannen kauden voittajaksi. Jari Virman puolestaan on tehnyt pitkän uran näyttelijänä ja tullut tunnetuksi muun muassa elokuvasta Betoniyö. Viimeisin näkyvä rooli oli Kaija Koosta kertovassa elokuvassa Kaunis rietas onnellinen, jossa Virman näytteli Kaija Koon puolisoa Markku Impiötä.
Master Chef-ohjelmaan osallistuminen toi mullistuksen pariskunnan elämään, sillä aikaisemmin tutkijana toiminut Toivanen rohkaistui sen myötä vaihtamaan alaa. Yhteiskuntatieteiden tutkijasta sukeutuu vähitellen ruoka-alan ammattilainen. Tällä hetkellä pariskunta unelmoi omasta ruokaohjelmasta, jossa molemmilla olisi oma rooli. Pilottijakso on jo ehditty kuvata Turkissa.
MasterChef-ohjelma muutti konkreettisesti pariskunnan elämän. ”En olisi vielä vuosi haaveillutkaan alanvaihdosta. Ohjelma toimi uskon vahvistajana.” Kuva: Kari Salonen”Olen aiemmassa työssäni tutkinut yhteiskuntaa, liikkuvuutta ja etätöitä. Nyt ohjelmassa on ajatuksena yhdistää sosiologiaa ja ruokaa. Ohjelmassa pohditaan esimerkiksi ruoan suhdetta erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Ruoka kun liittyy joka paikassa tiiviisti yhteiskuntaan ja ihmisten arkeen”, Toivanen paljastaa.
Suomessa on kaupungistuttu myöhään. Sen takia täällä on poikkeuksellisen vahva perinne riistaruokaan, Toivanen analysoi.
”Metsästys on kuulunut arkeen ja ollut maaseudulla myös pitkälti sosiaalinen tapahtuma peijaisineen. Kaupungistumisen myötä riista on unohtunut osaksi sen takia, että kaikilla ei ole enää mahdollisuutta hankkia riistalihaa.”
Toivanen haluaakin nostaa riistan ja muiden luonnon raaka-aineiden arvostusta.
”Riistaliha, kalat, sienet ja marjat ovat parhaimpia raaka-aineita, mitä maa tarjoaa.”
”Riistaliha, kalat, sienet ja marjat ovat parhaimpia raaka-aineita, mitä maa tarjoaa. Ongelma on se, että kaikilla ei ole niihin suoraan pääsyä tai niiden hankintahinta on korkea. Tiedän, että olen itse etuoikeutettu, koska Jari metsästää ja kalastaa.”
Jousimetsästys tarjoaa monelle ainoan metsästysmahdollisuuden lähellä kotia. Näin myös Jari Virmanille. Kuva: Kari SalonenJari Virman kertookin metsästäneensä nuoresta pitäen. Nykyisin Virman hyödyntää eniten Kirkkonummella helposti tarjolla olevaa riistaa, metsäkaurista. Aseena hän käyttää taljajousta.
”Metsäkauriin jousimetsästys on mahdollista tiiviistikin asutulla alueella. Kun ampumamatkat ovat lyhyitä ja ammutaan ylhäältä alaspäin, niin se on myös turvallista”, Virman kertoo.
”Kyttäysmetsästys ei ole kuitenkaan missään nimessä helppo laji, sillä pitkän kyttäyksenkin jälkeen saalis saattaa mennä sivu suun – silloin harmittaa ja lujaa.”
Virman kertoo, että ensimmäisenä vuonna hän ampui 3000 harjoitusnuolta. Hän kertoo harjoittelevansa yhä joka päivä.
”Harjoittelu auttaa keskittymisessä ja olen kokenut, että sillä on myös rauhoittava vaikutus.”
”Ulkofile on oma suosikkini, koska sen laittamiseen ei tässä reseptissä tarvita muuta kuin kermaa, sipulia, voita ja suolaa. Näin annoksen tähti eli kauriinliha pääsee oikeuksiinsa.” Kuva: Kari SalonenToivanen ei metsästä itse, mutta on huomannut, että riistaruoka on kokemassa uutta renessanssia.
”Omavaraisuus on selkeästi uusi trendi, ehkä sodan uhka on herättänyt laajempaa yhteiskuntaa kiinnittämään huomiota ruokaa ja sen saantia kohtaan.
”Toisaalta syynä voi olla vihreiden arvojen nousu, sillä eettiset ja ekologiset syyt puoltavat metsästystä – varsinkin verrattuna tehotuotettuun lihaan. Yhteys luontoon on ehtinyt monella katketa, joten ehkä tähän haetaan nyt muutosta. Tietysti myös terveysajattelu on nostanut päätään, ja mikäpä on sen puhtaampaa ja kuin lähimetsästä haetut tuoreet raaka-aineet.”
Alkoholitonta viiniä riistan kylkeen
Mari Toivanen ja Jari Virman ovat osakkaina Ihannolla-nimisessä alkoholittomien viinien maahantuontibrändissä.
He kertovat, että alkoholittomien viinien myynti on lisääntynyt vuosi vuodelta. Suosiosta kielii myös vasta auenneen verkkokaupan vastaanotto.
”Ennen alkoholittomille viineille on naurettu, mutta nyt etenkin nuorempi sukupolvi on ottanut ne omakseen. Innostus on yllättänyt myös meidät”, pariskunta toteaa.
”Aluksi olimme skeptisiä itsekin, sillä mielikuva laimeasta rypälemehusta oli pinttynyt syvälle päähän. Alkoholittomat viinit ovat kehittyneet kuitenkin viime vuosina, syynä on viinien teossa käytetty vakuumitislausmenetelmä. Italiassa vasta kaksi vuotta sitten tuli ylipäätään mahdolliseksi valmistaa alkoholitonta viiniä.”
”Alkoholittoman viinin pohjalla on oikea rypäleviini, josta on vain poistettu alkoholi. Olemme maistelleet noin 130 alkoholitonta viiniä ja valinneet mielestämme parhaat. Kaikki ovat 0,0 prosenttisia. Hienoa viineissä on se, että viinin maku jatkaa kehittymistään, vaikka siinä ei ole alkoholia.”
Ruokaparitusta tehnyt Toivanen kertoo, että alkoholittomat viinit sopivat hyvin myös riistaruoan kanssa.
Alkoholittoman viinin pohjalla on oikea rypäleviini, josta on vain poistettu alkoholi. Kuva: Kari SalonenJoko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
