Korvaamaton apuri ja ystävä

Koiran ja ihmisen yhteinen historia alkoi jo tuhansia vuosia sitten, kun koirat alkoivat domestikoitua susista.

Koirien ja ihmisten ystävyys on hyödyttänyt alusta asti molempia. Varhaiset koirat saattoivat ajaa pois petoja, varoittaa erilaisista vaaroista ja auttaa metsästyksessä. Vastavuoroisesti koira sai ihmiseltä ravintoa ja suojaa.

Tiettävästi vanhimmat koiran jäännökset ovat peräisin Saksasta, ja niiden arvioidaan juontuvan 15 000–16 000 vuoden takaa. Koirat esiintyvät metsästäjien rinnalla myös monissa muinaisissa luolamaalauksissa ympäri maailmaa. Niinpä ihmisen ja koiran suhteen tiedetään olevan esimerkiksi maanviljelystä vanhempaa.

Koira kesyyntyi jo tuhansia vuosia ennen kuin ihmisiä saapui nykyisen Suomen alueelle. Suomen koiramuseon tietojen mukaan nykykoirien esi-isät auttoivat Suomessakin ihmisiä peuranpyynnissä ja muun villiriistan metsästyksessä jo 10 000 vuotta sitten jääkauden päätyttyä.

Ajan myötä valikoiva jalostus johti tiettyjen metsästystarkoituksiin räätälöityjen rotujen kehittymiseen. Kaiken kaikkiaan erilaisia metsästyskoirarotuja on nykyisin noin sata. Rotuja riittää moneen eri tarpeeseen, ja ne on jaettu roturyhmiin käyttötarkoituksensa mukaisesti.

Yhteistä kaikille metsästyskoirille on se, että niiden hyvää hajuaistia ja metsästysviettiä hyödynnetään tavalla tai toisella.

Yli puolet Suomen suosituimmista koiraroduista on alun perin ollut metsästyskoiria. Osa alun perin metsästyskoiriksi jalostetuista roduista on sittemmin päätynyt lähes kokonaan seurakoiriksi tai muihin harrastuksiin.

Koiria voidaankin yhä hyödyntää syksyisessä metsässä monella eri tavalla. Koirien avulla metsästä voidaan etsiä riistan lisäksi metsätuholaisina tunnettuja kirjanpainajia, maukkaita kantarelleja tai vaikka metsään eksyneitä marjastajia.

Suomen Kennelliiton teettämän arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 800 000 koiraa. Tästä joukosta metsästykseen käytettäviä erilaisia koiria on yhteensä 80 000–120 000.

Tällä viikolla työnsä aloittavat erilaiset noutavat koirat, sillä sepelkyyhkyn metsästysaika alkaa 10. elokuuta ja sorsajahti 20. elokuuta. Myöhemmin syksyllä metsälle pääsevät muun muassa hirvikoirat ja metsäkanalintujen pyyntiin erikoistuneet seisojat.

Noutajien tehtävä on käskyn saatuaan etsiä ammuttu riista ja tuoda se metsästäjälle.

Maarit Martikainen kouluttaa kultaisianoutajiaan Pälkäneellä. Kuva: Harri Nurminen

Maarit Martikainen on yksi noutajien kanssa linnustamaan lähtevistä metsästäjistä. Omien metsästysreissujen lisäksi hän käy auttamassa koirattomia metsästäjiä eri puolilla Suomea.

MT kävi haistelemassa tunnelmia Pälkäneellä ennen kauden aloitusta.

Kun Martikaisen kotiovi avautuu, vastassa on viisi kultaistanoutajaa, jotka tapittavat tulijaa ruskeilla silmillään. Käytös on moitteettoman rauhallista, ainoastaan neljän kuukauden ikäinen Mies-pentu kokeilee, miltä toimittajan housunlahje maistuu. Pian senkin kiinnostus vierailijaa kohtaan lopahtaa.

Koirista on vaikea päätellä, että ne ovat Suomen huippuja metsästyskoiratoiminnassa. Martikainen on kisannut koiriensa kanssa sekä Suomen että Pohjoismaiden huipulla noutajien metsästyskokeissa eli nomessa.

Maarit Martikainen muistuttaa, että esimerkiksi päteväksi työkoiraksi tuleminen vaatii jatkuvaa ja tavoitteellista treenausta.

Noutajien osaamista mittaavissa metsästyskokeissa pyritään matkimaan erilaisia metsästyksellisiä tilanteita ja tehtäviä.

Käytännössä koirat suorittavat erilaisia noutotehtäviä maalla ja vesialueilla. Koiran tulee osata noutaa riista oikealta alueelta muistinsa ja paikallistamiskykynsä varassa.

Ohjaustehtävässä koiran pitää osata edetä oikeaan paikkaan ohjaajan ohjeiden mukaan. Hakutehtävässä koira taas etsii riistaa itsenäisesti sekä maalta että vesialueelta nenänsä avulla.

Mitä vaativammalle tasolle kokeissa mennään, sitä enemmän myös erilaisten häiriöiden määrä kasvaa. Koiran pitää pystyä työskentelemään samaan aikaan toisen koiran kanssa tai odottaa rauhallisena vuoroaan toisen koiran työskennellessä vieressä.

”Nyt 8-vuotias Pipari on menestynyt kokeissa parhaiten, mutta se jää eläkkeelle tämän kauden jälkeen”, Martikainen kertoo.

Menestys ei ole kuitenkaan tullut helposti, sillä Martikainen kertoo treenaavansa koirien kanssa päivittäin.

”Se ei tarkoita välttämättä sitä, että koulutusta tehdään monta tuntia päivässä, vaan saatan tehdä niiden kanssa jonkin tietyn yhden tehtävän päivän aikana. Lisäksi käymme noin kerran viikossa yhteisissä koulutuksissa, jotta koira tottuu työskentelemään yhdessä muiden koirien kanssa.”

Noutajilta vaaditaan etenkin malttia istua passissa hiljaa ja vinkumatta. Kuva: Harri Nurminen

Koirat odottavat jo innolla metsästyskauden aloitusta.

”Se on koirillekin selvästi vuoden kohokohta, vaikka koirien kanssa treenataankin koko ajan dummyjen kanssa. Ennen metsästyskautta myös koirien ruokavaliota on muutettu ja niitä on uitettu enemmän. Näin ne jaksavat työskennellä pitkiä päiviä. Usein työskentely alkaa kyyhkyjen aamulennolla ja jatkuu koko päivän sorsien iltalentoon saakka.”

Maarit Martikaisella on selkeä mielipide siitä, millainen on hyvä noutaja.

”Hyvältä kultaiseltanoutajalta löytyy ikään kuin on–off-nappi. Rauhoittuminen on yksi isoimpia asioita, joita noutajan täytyy osalta. Koira ei saa passissa olla levoton tai vinkua. Se ei kuitenkaan saa olla myöskään passiivinen, vaan sen tulee seurata jatkuvasti toimintaa ja toimia sitten innokkaasti, kun toiminnalle on tarvetta.”

Metsästyskauden aloitus on noutajillekin vuoden kohokohta.  Kuva: Harri Nurminen

”Uuden Mies-pennun kanssa onkin tähän mennessä opeteltu rauhoittumista ja toppuuteltu liikaa intoa. Noutaminen tulee yleensä noutajilta melko luontaisesti, mutta yksilöllisiä eroja on tietysti siinäkin”, Martikainen kertoo.

Syksy on Martikaiselle kiireistä aikaa, sillä hyville lintukoirille ja ohjaajille riittää töitä eri puolilla Suomea. Martikainen toteaa, että kenenkään ei tulisi lähteä sorsajahtiin ilman metsästyskoiraa. Noutava koira on korvaamaton metsästäjän apulainen, sillä toimiva koira löytää ammutun sorsan lähes aina.

Koulutetun koiran kanssa myös haavakoiden etsintä on helpompaa. Koirat etsivät piiloutuneen linnun peitteisestäkin maastosta, josta ihmisen olisi niitä lähes mahdotonta löytää.

Treenaamisen ja metsästysreissujen lisäksi Martikainen on aktiivinen Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksessä, jossa hän toimii nome-toimikunnan puheenjohtajana. Hänen tehtävänään on laatia ja suunnitella erilaisia koulutuksia, luentoja ja kokeita.

Maarit Martikainen on metsästänyt koirien kanssa reilut kymmenen vuotta. Harrastuksen mukana Martikaisen elämään tuli myös metsästystä harrastava mies. Koira voikin tuoda metsästä mukanaan myös rakkauden.

”Tästä tuli nyt oikea lovestory”, Martikainen naurahtaa.