Tutkimus: näin energiapuun poltolle käy tulevaisuudessa ‒ hakkeen rooli muuttuu
Osa nuorista hoitamattomista harvennusmetsistä soveltuu energiapuun hankintaan, selviää Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksesta.Tilaajalle
Metsähake tulee säilymään tärkeänä säätövoimana tulevaisuudessakin. Kuva: Kimmo HaimiItä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksen mukaan metsähakkeen kulutus Suomen lämpö- ja voimalaitoksissa vähenee 2030-luvun puoliväliin mennessä.
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Tuomas Niinistön väitöskirjasta käy ilmi, että metsähake tulee silti säilymään merkittävänä osana Suomen energiantuotantoa.
Sen rooli muuttuu perusenergiasta joustavaksi tuotantomuodoksi. Metsähaketta tarvitaan säätövoimana sääriippuvaisen sähköntuotannon lisääntyessä. Tämä pidentää energiapuun varastointiaikoja.
Tutkimuksen mukaan energiapuuksi päätyvä puu on pääosin kotimaista ja kulkee suhteellisen lyhyitä matkoja, mutta joukossa on ollut myös metsäteollisuudelle kelpaavaa ainespuuta.
Se, mikä lopulta luokitellaan ainespuuksi tai energiaksi, riippuu markkinatilanteesta, teollisuuden laatuvaatimuksista ja korjuun kannattavuudesta.
Väitöksessä tarkastellaan myös nuorten hoitamattomien harvennusmetsien korjuun kustannustehokkuutta. Tutkimuksen mukaan osa näistä hoitamattomista metsistä soveltuu energiapuun hankintaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
