Tien varteen tehty kuitukasa kannattaa myydä energiapuuna osassa Suomea

Moni metsänomistaja muistelee vuoden 2024 energiapuun hintahuippua kaiholla. Energiapuun ja kuitupuun hinnan erotus oli niin pieni, että joissakin tapauksissa hankintakaupassa kaikki puu kannatti laittaa energiakasaan.

Samaan hintaan sai myytyä haapaa ja muita lehtipuita, jotka ovat tavallisesti arvottomia.

Onko vuoden 2024 hintoihin enää paluuta?

Tuoreimpien lukujen valossa kehitys on päinvastainen. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä energiapuun hintojen lasku jatkui edellisestä neljänneksestä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) energiapuun kauppa -tilastosta.

Voimakkaimmin halpeni pystykaupan kokopuu, jonka hinta laski loka–joulukuun 7,38 eurosta 5,17 euroon kuutiometriltä eli noin 30 prosenttia.

Karsitun energiapuun hinnat laskivat noin 15 prosenttia. Hankintakaupassa hinta putosi 44,01 eurosta 37,28 euroon kuutiometriltä ja pystykaupassa 20,60 eurosta 17,51 euroon.

Hankintakaupan kokopuun hinnan lasku jäi loivemmaksi. Hinta painui 33,84 eurosta 32,06 euroon kuutiometriltä, mikä vastaa noin viiden prosentin pudotusta.

Pystykaupassa hakkuutähteiden hinta laski vajaalla kymmenyksellä 12,75 eurosta 11,76 euroon, kun taas kantojen hinnassa muutos jäi vähäiseksi.

Edellä käsitellyt luvut ovat koko maan keskihintoja.

Energiapuun kaupasta 49 prosenttia oli hakkuutähteitä ja 31 prosenttia karsittua energiapuuta ensimmäisellä neljänneksellä.

Vaikka hinnat laskivat, kokonaiskauppamäärät nousivat 22 prosenttia viime neljänneksestä. Energiapuun kauppaa käytiin yhteensä 0,8 miljoonan kuution edestä.

Tilastoa ylläpitävä yliaktuaari Tiina Mäkipää nostaa esille, että hinnat vaihtelevat merkittävästi alueittain.

”Kun alueella tehdään runsaasti hakkuita, myös energiapuuta kertyy runsaasti, ja ilman vastaavaa kysyntää se voidaan joutua myymään todella halvalla”, Mäkipää kertoo.

”Hintoihin vaikuttavat myös metsäteollisuuden laitokset, sillä niistä syntyvät sivuvirrat voivat vähentää suoraan metsästä tulevan energiapuun kysyntää niiden lähialueilla”, hän jatkaa.

Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna hankintakaupassa Etelä-Suomessa 40 euroa kuutiolta, kun Etelä-Pohjanmaalla hinta jäi 28 euroon.

Kuitupuun hankintahinnat ovat Etelä-Suomessa viikolla 19 olleet selvästi alle 40 euroa kuutiolta, joten paikoittain harvennuspuuston myyminen energiapuuksi voi edelleen olla varteenotettava vaihtoehto – etenkin, jos harvennettavana on paljon lehtipuuta, joka ei muuhun kelpaa.

Energiapuun kysyntä tulee aina jäljessä ja seuraa varastotilannetta. Mäkipää ei lähde ennustamaan energiapuun hinnan kehitystä, mutta toteaa muutoksen tapahtuneen varastoissa.

”Käsittääkseni leudon edellistalven jäljiltä varastoihin jäi runsaasti energiapuuta, mikä vaikutti markkinaan vielä kuluneen talven aikana. Nyt kauppamäärät ovat kasvussa, kun vanhoja varastoja on saatu käytettyä.”

Yrityksiltä on tullut vahvistusta myös tälle. Sahayhtiö Koskisen ensimmäisen osavuosikatsauksen tiedotustilaisuudessa yhtiön toimitusjohtaja kertoi energiapuun varastotilanteen olevan nyt normaali. Edelliskauden vanhat varastot on saatu käytettyä.

Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomistin Matti Valosen mukaan energiapuun markkinoilla eletään siirtymävaihetta, jossa lyhyen ja pitkän aikavälin näkymät poikkeavat toisistaan.

Hinta voi hetkellisesti nousta, mutta pitkän ajan trendi on laskeva.

”Kyllähän energiapuun kysyntä voi vielä hetkellisesti vahvistua kylmien talvien ja varastojen täydennystarpeen vuoksi, mutta pidemmällä aikavälillä suunta on laskeva”, Valonen sanoo.

Hinta voi nousta myös silloin, jos metsäteollisuuden kapasiteetti laskee, ja teollisuuden sivuvirroista ei saada normaaliin tapaan energiapuuta.

Syitä energiapuun käytön pitkän aikavälin vähentymiselle ovat lyhentyneet ja lauhtuneet talvet sekä sähkölämpökattiloiden ja akkujen yleistyminen.

PTT teki Luken kanssa viime vuonna puumarkkinaselvityksen, jossa kysyttiin alan toimijoiden näkemyksiä myös energiapuun käytöstä tulevaisuudessa.

”Metsäalan toimijoiden näkemys on, että energiapuun kysyntä ja käyttö vähenevät. Epävarmaa on vielä se, kuinka voimakkaasti ja millä tahdilla kysyntä vähenee. Suunta on silti selvä.”

Puun polttamisen tarpeen vähentyminen nojaa siihen, että sähkö olisi puuta halvempi vaihtoehto.

Bioenergia ry:n Hannes Tuohiniitty huomauttaa, että sähkön hinta voi tulevaisuudessa nousta datakeskusten ja muiden sähköä paljon kuluttavien hankkeiden vuoksi.

”Puuenergian rooli ei muutu merkittävästi, vaikka korvaaviin energiantuotantomuotoihin on investoitu paljon. Isossa kuvassa puuenergia säilyy pitkään tärkeässä roolissa.”