Lieksan riistanhoitoyhdistyksen alueella ei metsästetä hirviä ensi syksynä. Kuva: Johannes Tervo
Metsästysvuokrat pistävät Pohjois-Karjalan metsästysseurat ahtaalle – ”Kohtuuttomaksi menee homma”
Lieksassa karhun metsästykseen ei ole päästy muutamaan vuoteen ja nyt hirvenmetsästyskin on päätetty jättää välistä. Silti metsästysseuroja odottaa useamman tuhannen euron metsästysvuokramaksut.Tilaajalle
Vuokrat on maksettava, vaikka karhut ja hirvet jäävät kaatamatta. Kuva: Kuvat: Pixabay, Riistakeskus, Hannu Huttu / Koonnut: Eija VallinheimoLue artikkelin tiivistelmä- Lieksassa karhun ja hirven metsästys on keskeytynyt hirvikannan heikennyttyä. Metsäyhtiöiden korottamat metsästysvuokrat, kuten 1,38 €/ha vuosittain, aiheuttavat seuroille maksuvaikeuksia. Matti Törrönen pitää tilannetta kohtuuttomana. Tornator aikoo päättää vuokratasosta syksyllä.
Lieksan riistanhoitoyhdistyksen järjestämässä hirvipalaverissa päätettiin aiemmin keväällä, että alueella ei metsästetä hirviä ensi syksynä. Syynä on se, että alueen hirvikanta on suurpetojen ja metsästyksen aiheuttaman verotuksen takia pudonnut alle minimitavoitteen.
Myös karhunmetsästys on kariutunut useampana syksynä ja ensi syksynkin tilanne on vielä epävarma.
”Metsästysvuokrissa on metsäyhtiöiden osalta ollut viime aikoina nousupaineita.”
Alueen metsästysseuroille tilanne on ongelmallinen, sillä metsäyhtiöt ovat korottaneet metsästysvuokrasopimusten hintoja siihen pisteeseen, että metsästysseuroilla on yhä suurempia vaikeuksia saada vuokria maksettua.
”Metsästysvuokrissa on metsäyhtiöiden osalta ollut viime aikoina nousupaineita. Nyt vuokrat ovat 0,77 euroa per hehtaari vuodessa pelkälle hirvelle, pienriistalle 0,61e/ha, joten laskua kertyy 1,38 euroa hehtaaria kohden. Kun hirven pyyntiluvan saaminen edellyttää, että käytettävissä on metsästykseen sopiva tuhannen hehtaarin kokoinen yhtenäinen alue, laskua tulee vähintään se 770 euroa. Ja tietysti enemmän jos sopimuksessa on mukana suurpedot (0,05 euroa/ha), tai alue on suurempi”, kertoo lieksalainen Matti Törrönen.
Lasku on kilahtanut alueen metsästysseurojen postiluukkuun, vaikka suurpetoja ei olla päästy viime vuosina metsästämään. Törrönen kertoo, että hirviäkin on metsästetty siten, että yhtä pyyntilupaa kohden on oltava metsästysaluetta noin 4 000 hehtaaria.
Jotta laskut on saatu maksettua, seurat ovat järjestäneet erilaisia talkoita.
”Meidän seura on tehnyt viime vuosina aurausviitta talkoita, eli syksyllä asetettiin viittoja tien laitaan ja keväällä kerättiin ne pois. Sillä saatiin vuokrakuluja katettua, mutta nyt tänä vuonna ei sitäkään enää pystytä tekemään.”
”Laskuja on maksettu, mutta jos ajatellaan niin, että mitä vastinetta rahalle saadaan, niin kyllähän se vähän suolaiselle hinnalle tuntuu. Vielä kun metsästysseurojen ikärakenne on täällä mitä on ja vanhemmasta päästä jää väkeä pois, niin maksu jää yhä pienemmän porukan maksettavaksi.”
”Kyllä näitä maksuja pitäisi kohtuullistaa, jos ei pyyntilupia saada”, Törrönen parahtaa.
Törrönen on huolissaan siitä, että jos laskutus menee kohtuuttomaksi, metsästys loppuu lopulta kokonaan.
”Kyllä näitä maksuja pitäisi kohtuullistaa, jos ei pyyntilupiakaan.”
”Tässä itsellä on ikää sen verran, että minua asia harmittaa lähinnä nuorten puolesta. Mutta eihän tämä tilanne ole kenenkään etu. Näillä riista kannoilla ja vuokrilla tuntuu siltä, että metsäyhtiöt sahaavat myös omaa oksaansa.”
Tornator kertoo keskustelleensa paikallisten riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen kanssa asiasta.
”Metsästysvuokrat laskutetaan loppusyksystä, joten teemme päätöksen vuokratasosta ennen sitä. Suurpetojen osalta olemme kohtuullistaneet metsästysvuokria siltä ajalta, kun metsästys ei ole ollut mahdollista”, Tornatorin kiinteistöjohtaja Juha Mäki sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
