• Tiedätkö, mikä on metsäneuvosto ja ketkä siihen kuuluvat? Näin metsiin liittyvistä asioista päätetään Suomessa, katso lista jäsenistä

    Metsäneuvosto sai kuusi uutta jäsentä tällä kaudella. Lista neuvoston jäsenistä löytyy jutun lopusta.
    Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on metsäneuvoston puheenjohtaja.
    Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on metsäneuvoston puheenjohtaja. Kuva: Jarno Mela
    Metsä|Metsäpolitiikka
    16.10.202311:56
    Anniina Jokinen

    Metsäneuvoston toimikauden ensimmäisen kokouksen aiheita olivat uusi hallitusohjelma, kansallinen metsästrategia ja EU-vaikuttamisen tarve. Metsäneuvoston uuden kauden avasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

    Metsäneuvoston uuden kauden tärkein tehtävä on kansallisen metsästrategian toimeenpanon edistäminen, maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteessa. Strategia viedään käytäntöön Suomen 14 alueellisen metsäohjelman kautta.

    Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini esitteli kokouksessa alueellisia kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia, joita päivitetään vastaamaan metsästrategian ja hallitusohjelman tavoitteisii.

    Alueellisista metsäohjelmista vastaavat maakunnalliset metsäneuvostot nimitettiin uudelle nelivuotiskaudelle toukokuussa. Metsäneuvoston mukaan uudella toimikaudella on tärkeää kuulla alueellisista eroista ja kehitystarpeista, jotta erot voidaan huomoida paremmin kansallisen ohjauksen valmisteluissa.

    Metsäneuvoston näkemyksen mukaan Suomen tulisi pyrkiä ottamaan ennakoivampi ja aktiivisempi rooli EU-tasolla linjattaviin metsäasioihin.

    Essayah korosti metsäsektorin tärkeää roolia uuden hallitusohjelman tavoitteiden toimeenpanossa. Metsien vastuullinen käyttö edistää puhtaan talouden kasvua, ilmastotavoitteita ja huoltovarmuutta.

    Metsäneuvoston varapuheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) kertoi kansallisen monimuotoisuusstrategian valmistelusta ja EU:n ennallistamisasetuksen käsittelyn etenemisestä. Suunnitelmallista tapaa luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kehitetään. Lisäksi maankäyttösektorin ilmastotoimia täydennetään edistämällä teollista talteenottoa eli teknisiä nieluja.

    Metsäneuvoston näkemyksen mukaan Suomen tulisi pyrkiä ottamaan ennakoivampi ja aktiivisempi rooli EU-tasolla linjattaviin metsäasioihin.

    Kansallisessa metsäneuvostossa toimii alkavalla toimikaudella 38 jäsentä metsäalan etujärjestöistä, tutkimuslaitoksista, ympäristö- ja kansalaisjärjestöistä sekä hallinnosta.

    Metsäneuvoston toimikauden ensimmäisen kokouksen aiheita olivat uusi hallitusohjelma, kansallinen metsästrategia ja EU-vaikuttamisen tarve.
    Metsäneuvoston toimikauden ensimmäisen kokouksen aiheita olivat uusi hallitusohjelma, kansallinen metsästrategia ja EU-vaikuttamisen tarve. Kuva: Sanne Katainen

    Metsäneuvostoon kuuluvat puheenjohtaja Sari Essayah, varapuheenjohtajat Kai Mykkänen, maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Tuula Pakkalen sekä elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.), sihteeri, vastuuhenkilön ja hankkeen yhteyshenkilö maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Satu Rantala.

    Muita jäseniä ovat:

    • Mika Aalto, Kemianteollisuuden toimitusjohtaja
    • Tino Aalto, Sahateollisuuden toimitusjohtaja
    • Tomi Alakoski, 4H-liitos toimitusjohtaja
    • Antti Asikainen, Luonnonvarakeskuksen ylitutkimusjohtaja
    • Stefan Borgman, METO:n puheenjohtaja
    • Ari Eini, Suomen metsäkeskuksen puheenjohtaja
    • Tarja Haaranen, ympäristöministeriön ylijohtaja
    • Paloma Hannonen, Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö
    • Jyri Inha, valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos
    • Kirsi Joensuu, Suomen metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja
    • Tuula Jyske, Helsingin yliopiston apulaisprofessori
    • Erno Järvinen, maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos
    • Timo Kievari, liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja
    • Jari Kostama, Energiateollisuuden johtaja
    • Sari Lantta, metsänomistaja
    • Mari Lyly, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija
    • Ville Manner, Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtaja
    • Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasianneuvos
    • Matti Mäkelä, Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja
    • Marko Mäki-Hakola, MTK:n metsäjohtaja
    • Juha Niemelä, Metsähallituksen pääjohtaja
    • Karoliina Niemi, Metsäteollisuuden metsäjohtaja
    • Kari Palojärvi, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja
    • Heli Peltola, Itä-Suomen yliopiston professori
    • Matti Peltola, Koneyrittäjien toimitusjohtaja
    • Ilari Pirttilä, Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja
    • Anders Portin, SLC
    • Eeva Primmer, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja
    • Liisa Rohwelder, WWF Suomen pääsihteeri
    • Jan Saijets, Saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan jäsen
    • Juhani Siira, Paperiliiton liittosihteeri
    • Jukka Sippola, Loimun neuvottelupäällikkö
    • Jari Sirviö, Teollisuusliiton sopmusasiantuntija
    • Sari Tasa, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija
    • Niina Uronen, Metsämuseo Luston toimitusjohtaja
    • Taina Vesanto, maa- ja metsätalousministeriön yksikön päällikkö
    • Tiina Witikka, Suomen partiolaisten projektipäällikkö
    Lisää aiheesta
    • Metsäneuvosto edistää kansallisen metsästrategian toteuttamista.

      Metsäpolitiikka | Hallitus asetti uuden, laajapohjaisen metsäneuvoston

      Tilaajalle
    • Antti Martikainen vaihtoi ketjua koneen hakkuupäähän joulukuussa Kirkkonummella.

      Metsäpolitiikka | Tuoreessa metsästrategiassa metsistä aiotaan repiä kasvavaa hyvinvointia Suomelle – näillä eväillä se tapahtuu

      Tilaajalle
    • Erno Järvinen huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa uudistamatta jätetyt metsät ovat varsinkin tuhojen jälkeen muuttumassa hiilen lähteiksi.

      Metsäpolitiikka | Metsäneuvos Järvinen: Komissio luottaa ympäristöjärjestöihin jopa enemmän kuin virkamiehiin – Euroopan metsätaloutta kehitettävä määrätietoisesti

      Tilaajalle
    • Erno Järvisen ja Satu Rantalan mukaan kansallinen metsästrategia 2035 vastaa lukuisiin yhteiskuntamme kohtalonkysymyksiin kuten toimeentuloon, huoltovarmuuteen, ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja ihmisten terveyteen.

      Metsä | Asiantuntijat: Metsätavoitteiden yhteensovittamiseen on olemassa ratkaisuja

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin