
Suomi sai joulukuussa uuden vuoteen 2035 ulottuvan Kansallisen metsästrategian. Uudistamista kiritti metsäalan toimintaympäristön nopea muutos.
”Nyt oli oikea hetki. Metsästrategiassa sovitetaan yhteen ihmisen, talouden ja ympäristön näkökulmat. Strategiaan kohdistuivat kovat odotukset metsästä raaka-aineen lähteenä, hiilinieluna ja monimuotoisuuden mahdollistajana”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Satu Rantala toteaa.
Strategia kiteytyy visioon ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Visio toteutuisi metsien aktiivisella, kestävällä ja monipuolisella käytöllä sekä sillä, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsäalalle.
Tavoitteena on myös vahvistaa tiedolla johtamista, mikä tarkoittaa laadukasta tutkimusta, kehittyvää paikkatietoa ja avointa dataa.
Metsät halutaan myös saada kasvamaan nykyistä paremmin.
”Se tarkoittaa entistä laajempaa kasvun kirjoa, lannoittamista ja jalostamista sekä metsätuhojen kurissa pitämistä”, Rantala konkretisoi.
”Puuraaka-aineen riittävyyden, ilmastonmuutoksen hillinnän ja monimuotoisuuden vahvistumisen yhteensovittaminen tulee olemaan haasteellista”, myöntää ministeriön metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Erno Järvinen.
”Ukrainan sodan myötä meidänkin omavaraisuutemme ja huoltovarmuus ovat nousseet arvoon arvaamattomaan, mikä heijastuu metsien käyttöön. Valtion talous on haasteellisessa tilanteessa.”
Ilmastoasioissa Luonnonvarakeskus (Luke) laatii parhaillaan metsälain ilmastoarviota ja monimuotoisuutta pyritään edistämään Luken ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) käynnistämällä alue-ekologisen suunnittelun arvioinnilla.
Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta tähdentää oikea-aikaisten harvennusten merkitystä.
”Pitkällä aikavälillä harvennuksilla saadaan paljon runkopuuta ja vähennetään metsätuhoja. Niillä myös kasvatetaan hiilinieluja ja lisätään monimuotoisuutta”, Remes muistuttaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
