• Tuoreessa metsästrategiassa metsistä aiotaan repiä kasvavaa hyvinvointia Suomelle – näillä eväillä se tapahtuu

    Tuore metsästrategia haastaa päättäjät sopivasti vaalien alla. Metsien pitäisi riittää moneksi.
    Tilaajalle
    Antti Martikainen vaihtoi ketjua koneen hakkuupäähän joulukuussa Kirkkonummella.
    Antti Martikainen vaihtoi ketjua koneen hakkuupäähän joulukuussa Kirkkonummella. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    3.3.202318:13
    Jukka Hämäläinen

    Suomi sai joulukuussa uuden vuoteen 2035 ulottuvan Kansallisen metsästrategian. Uudistamista kiritti metsäalan toimintaympäristön nopea muutos.

    ”Nyt oli oikea hetki. Metsästrategiassa sovitetaan yhteen ihmisen, talouden ja ympäristön näkökulmat. Strategiaan kohdistuivat kovat odotukset metsästä raaka-aineen lähteenä, hiilinieluna ja monimuotoisuuden mahdollistajana”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Satu Rantala toteaa.

    Strategia kiteytyy visioon ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Visio toteutuisi metsien aktiivisella, kestävällä ja monipuolisella käytöllä sekä sillä, että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsäalalle.

    Tavoitteena on myös vahvistaa tiedolla johtamista, mikä tarkoittaa laadukasta tutkimusta, kehittyvää paikkatietoa ja avointa dataa.

    Metsät halutaan myös saada kasvamaan nykyistä paremmin.

    ”Se tarkoittaa entistä laajempaa kasvun kirjoa, lannoittamista ja jalostamista sekä metsätuhojen kurissa pitämistä”, Rantala konkretisoi.

    ”Puuraaka-aineen riittävyyden, ilmastonmuutoksen hillinnän ja monimuotoisuuden vahvistumisen yhteensovittaminen tulee olemaan haasteellista”, myöntää ministeriön metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Erno Järvinen.

    ”Ukrainan sodan myötä meidänkin omavaraisuutemme ja huoltovarmuus ovat nousseet arvoon arvaamattomaan, mikä heijastuu metsien käyttöön. Valtion talous on haasteellisessa tilanteessa.”

    Ilmastoasioissa Luonnonvarakeskus (Luke) laatii parhaillaan metsälain ilmastoarviota ja monimuotoisuutta pyritään edistämään Luken ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) käynnistämällä alue-ekologisen suunnittelun arvioinnilla.

    Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta tähdentää oikea-aikaisten harvennusten merkitystä.

    ”Pitkällä aikavälillä harvennuksilla saadaan paljon runkopuuta ja vähennetään metsätuhoja. Niillä myös kasvatetaan hiilinieluja ja lisätään monimuotoisuutta”, Remes muistuttaa.

    Lisää aiheesta
    • On selvää, että hakkuiden määrä ei Suomessa voisi enää nousta.

      Metsäpolitiikka | Miksi metsäpolitiikkaa on ohjannut ylimitoitettu hakkuutavoite?

    • Erno Järvisen mielestä vastaus hiilinielujen vahvistamiseen, talousmetsien elonkirjon turvaamiseen ja teollisuuden kasvavaan puuntarpeeseen on metsien kasvun lisääminen.

      Metsäpolitiikka | Metsäneuvos Erno Järvinen vaatii korjaus­toimia liian rajuihin ensi­harvennuksiin: ”Nyt on selkeän ryhtiliikkeen paikka kaikille metsäalan toimijoille”

      Tilaajalle
    • Kansallinen metsästrategia on yhteensovittava elinkeinostrategia, jossa otetaan huomioon niin ihminen, ympäristö kuin talous.

      Metsäpolitiikka | Kansallinen metsästrategia 2035 lähti lausunnoille – uudistamisen taustalla toimintaympäristön nopea muutos

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin